Asianajaja, varatuomari Peter Rasmussen ja varatuomari Otto Ropponen, Asianajotoimisto Alfa Oy.
Suomi on sähköisessä laskutuksessa edelläkävijöitä Euroopassa. Siirtyminen sähköisten laskujen lähettämiseen ja vastaanottamiseen on tapahtunut meillä itseohjautuvasti ilman pakottavaa lainsäädäntöä. Verkkolaskulakiin (laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta 241/2019) on kuitenkin tulossa muutos huhtikuun alussa. Verkkolaskulain 4 §:n mukaan hankintayksiköllä ja elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada pyynnöstä sähköinen lasku toiselta hankintayksiköltä tai elinkeinonharjoittajalta 1.4.2020 alkaen.
”Sähköisellä laskulla” tarkoitetaan verkkolaskulaissa laskua, joka rakenteeltaan noudattaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista standardia. Toimittajayrityksen kannattaa varmistaa, että yrityksen omat ja yrityksen verkkolaskuoperaattorin käyttämät ohjelmat on 1.4.2020 alkaen päivitetty standardin mukaiset kriteerit täyttävään versioon. On hyvä pitää mielessä, että sähköpostin liitetiedostona asiakkaalle lähtevä pdf-lasku ei ole verkkolaskulaissa tarkoitettu sähköinen lasku.
Laissa viitataan ”elinkeinonharjoittajalla” elinkeinoverolain (EVL) mukaiseen liike- ja ammattitoiminnan harjoittajaan, jonka tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 euroa. ”Hankintayksikkö” tarkoittaa julkisia hankintoja tekeviä valtion ja kuntien viranomaisia sekä julkisoikeudellisia laitoksia.
Vaikka sähköinen laskutus on jo laajalti maan tapa, suurella joukolla mikro- ja pienyrityksiä sähköinen laskutus ei kuitenkaan ole vielä tuotantokäytössä. Näille toimijoille sähköisen laskutuksen ratkaisuihin investoiminen ja siihen liittyvään osaamiseen panostaminen merkitsee alkuun lisäkustannuksia. Säädetystä 10.000 euron liikevaihtorajasta kuitenkin seuraa, että aivan pienimmät toimijat on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Verkkolaskulaki ei koske maa- ja metsätalouden harjoittamista silloin, kun toimintaa verotetaan maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan. EVL:n ja MVL:n välistä rajanvetoa on tulkittu oikeuskäytännössä siten, että muun muassa maatilalomailu ja oman tilan tuotteiden jatkojalostus tavanomaisessa laajuudessa kuuluvat lähtökohtaisesti MVL:n soveltamisalaan. Kalastuksella ja metsästyksellä saadut tulot on pääasiassa katsottu joko maatalouden tuloksi tai vähäisenä toimintana harrastustoiminnaksi. Myös yleishyödyllinen yhdistys- ja harrastustoiminta jäävät verkkolaskulaissa tarkoitetun liike- ja ammattitoiminnan määritelmän ulkopuolelle.
Lakimuutos johtanee siihen, että vähänkin suuremmat toimijat vaativat omilta toimittajiltaan laskut tuoreimmissa verkkolaskuformaateissa. Esimerkiksi Valtiokonttori on linjannut, että 1.4.2020 alkaen Suomen valtio vastaanottaa yksinomaan sähköisiä laskuja. Myös muut julkiset toimijat hyväksyvät jatkossa yhä enenevässä määrin ainoastaan sähköisiä laskuja. Jos toimittajayritys ei lähetä laskua jatkossa sähköisessä muodossa tilaajan sellaista pyydettyä, tilaajalla ei ole lakimuutoksen myötä velvollisuutta maksaa sille väärässä formaatissa toimitettua laskua. Näin on siinäkin tapauksessa, että laskutustavasta ei ole erikseen sovittu.
Huhtikuun alussa yritykselläsi tulee siis olla valmius lähettää sähköisiä laskuja, jos asiakkainasi on yrityksiä, kuntia tai Suomen valtio.
Verkkolaskulaissa ei ole säännöksiä sähköisen laskutuksen osapuolten oikeussuojakeinoista tai velvoitteiden noudattamisen viranomaisvalvonnasta. Valvonnalle ei liene käytännössä paljon tarvettakaan; tilaajan oikeus kieltäytyä paperimuotoisen laskun maksamisesta ohjaa yritysten prosessit keväällä 2020 tehokkaasti siihen, että laskutuskäytännöt muuttuvat lopullisesti sähköisiksi nopealla aikataululla.
Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari
Otto Ropponen
varatuomari
Asianajotoimisto Alfa Oy
