Hanna Huhtala ja Eveliina Laakso, Lexalvia Oy.
Verotarkastuksessa selvitetään, onko verovelvollinen antanut oikeat ja riittävät tiedot. Verotarkastus voi olla myös hyödyllinen, sillä se auttaa varmistamaan oman toiminnan oikeellisuuden. Muutamia seikkoja on kuitenkin hyvä ottaa huomioon jo ennakolta.
Myyntien osalta on tärkeää tietää, milloin voidaan laskuttaa ilman arvonlisäveroa. Myynnin arvonlisäverottomuus voi liittyä esimerkiksi kansainväliseen kauppaan tai siihen, että palvelu on erikseen säädetty verottomaksi (esim. sosiaalihuoltopalvelu). Verottomuuden edellytykset on aina syytä varmistaa ja dokumentoida riittävällä tavalla. Aiheetta arvonlisäveroton lasku on myyjän riski.
Aiheetta vähennetty laskun arvonlisävero puolestaan on ostajan riski. Verovelvollisen on kyettävä objektiivisesti osoittamaan vähennysoikeuden olemassaolo. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa dokumentointi nousee keskeiseen rooliin. Jälkikäteiseltä selvittelyltä voidaan välttyä, kun vähennysoikeus on perustellusti ja riittävällä tavalla dokumentoitu.
Asianmukainen lasku on arvonlisäveron vähennysoikeuden edellytys. Siten ostolaskujen tarkastusprosessin on hyvä olla kunnossa. Laskumerkintöjen lisäksi on hyvä tarkistaa, että lasku on vähennyksen tekevän yrityksen nimellä ja osto liittyy yrityksen omaan vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan. Toisten kuluja ei voi vähentää, ei edes konsernissa.
Jos toiminta on osittain arvonlisäverollista, tarkastuksen kohteena on todennäköisesti myös yleiskuluista tehdyt vähennykset. Tällöin käytännössä tarkastetaan yleiskulujen euromäärä (kohdentaminen) sekä se, paljonko arvonlisäveroa on prosentuaalisesti vähennetty (jakoperuste). Laista tai oikeuskäytännöstä ei löydy vastausta siihen, miten nämä tulisi määritellä. Jakoperusteen tulee kuvata hyödykkeen käyttöä, sen tulee olla täsmällinen ja sitä on johdonmukaisesti noudatettava. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Keskeiseen rooliin nousee siis jälleen dokumentointi sekä oman näkemyksen riittävä perusteleminen.
Tärkeää on olla tietoinen oman toimialan ajankohtaisista aiheista. Verohallinnon ohjeiden mukaan toimimisen ei pitäisi tuottaa ongelmia. Eri asia on, jos on toimittu toisin joko tietoisesti tai tietämättä. Verohallinnon ohjeet on siten hyvä tuntea riittävällä tasolla. Tarpeen mukaan oman toimintatavan arvonlisäverokohtelu voidaan varmistaa erikseen kirjallisesti.
Kannattaa myös muistaa mahdollisuus ns. kuittaussitoumukseen. Kuittaussitoumuksella sopimuskumppani sitoutuu olemaan vaatimatta oman verotuksen oikaisua, jos verotarkastajat luopuvat maksuunpanoesityksestään. Kuittaussitoumus ei toimi, jos esimerkiksi ostajalla ei ole vähennysoikeutta. Kuittaussitoumuksen hyväksyminen on myös harkinnanvaraista, joten pelkästään sen varaan ei kannata laskea. Ei voi tietää, miltä sopimuskumppanin toiminta näyttää verohallinnon näkökulmasta. Onhan siis sopimuksilla sovittu, mitä tapahtuu, jos arvonlisäveroa maksuunpannaan jälkikäteen? Arvonlisävero kun ei ole vain taloushallinnon pöydällä kulkeva läpikulkuerä.
Hanna Huhtala
varatuomari, KTM
Hanna on LexAlvian perustaja ja toimitusjohtaja. Hän työskentelee vero- ja liikejuridiikan asiantuntijana ja on erikoistunut julkisen ja yksityisen sektorin arvonlisäverotukseen.
Eveliina Laakso
veroasiantuntija, KTM
Eveliina työskentelee arvonlisäveroasiantuntijana ja toimii neuvonantajana yksityisten ja julkisten toimijoiden arvonlisäverokysymyksissä.
LexAlvia on arvonlisäverotukseen erikoistunut asiantuntijayritys, jossa yhdistyy verotuksen, taloushallinnon ja liikejuridiikan osaaminen.