Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari.
Paluu arkeen tarkoittaa myös sitä, että koronan ja suhdannetilanteen aiheuttamat haasteet palaavat ratkottavaksemme.
Kesälomakausi alkaa olla takana. Ihmiset palaavat töihin, koulut aloittavat uuden lukuvuoden, alkaa arkinen aherrus. Näin ainakin voisi ajatella, ja olisikin hyvä, jos monella tapaa raskas kevät ja siihen liittyvä epävarmuus olisivat lomalla unohtuneet. Voisi vaikka sanoa, että olipa onnistunut loma. Paluu arkeen tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että koronan ja suhdannetilanteen aiheuttamat haasteet palaavat ratkottavaksemme.
Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 6 prosenttia tänä vuonna. Ennuste ei sisällä pandemian mahdollisen toisen aallon vaikutuksia. Viennin lisäksi supistuvat yksityinen kulutus sekä yksityiset investoinnit. Julkisten menojen lisääntyminen tukee talouskasvua, mutta julkinen talous velkaantuu samalla nopeasti. Julkisen talouden alijäämä kasvaa yli 8 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velka kipuaa yli 70 prosenttiin suhteessa BKT:hen. On hyvä, että meillä on julkinen talous, joka voi suhteellisen nopeasti reagoida kriisitilanteissa ja pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Järkevästi toimien velkasuhde palautetaan kriisiä edeltävälle tasolle muutamassa vuodessa.
EK:n heinäkuun suhdannebarometrissa suomalaisyritykset arvioivat suhdanteen heikentyneen entisestään kesän aikana. Samalla talous on palautumassa, sillä suhdanneodotukset ovat nousseet selvästi kevään pohjalukemista. Kovin pitkälle ei näkymää kuitenkaan ole, ja erityisesti koronan toisen aallon pelätään yleisesti syventävän taantumaa.
Pandemia kohtelee toimialoja kovin eri tavoin. Palvelut ovat palautuneet rajoitusten helpottaessa ensimmäisinä, kaupan ala on pärjännyt kuluttajakysynnän vetämänä melko hyvin läpi kriisin. Teollisuudessa ja rakentamisessa pahin tilanne on vasta edessä. Epävarmuus on myrkkyä erityisesti investoinneille, ne jäävät helposti pöydälle odottamaan näkymien kirkastumista. Pudotus teollisuuden uusissa tilauksissa pysähtyi heinäkuussa, mutta tilauskanta on työllisyyden säilymiseksi liian alhainen: uusia tilauksia tarvitaan nopeasti lisää. EK:n barometrin mukaan 57 prosenttia teollisuusyrityksistä raportoi kysynnän puutteesta.
Kaikkeen ei voida kotimaisin toimin vaikuttaa, ja pandemian kanssa pitää toimia harkiten. Viennin merkitys koko kansantalouden veturina on kuitenkin niin keskeinen, että sen sakkaaminen vääjäämättä heikentää kaikkien toimialojen tilannetta ja heijastuu työllisyyteen negatiivisesti.
Tässä tilanteessa on ensisijaisen tärkeää, että kuunnellaan herkällä korvalla teollisuuden tarpeita ja tehdään kaikki mahdollinen, jotta tavaran liikkuminen rajojen yli molempiin suuntiin sujuu. Linjataan liikkumisrajoitukset sellaisiksi, että riskit voidaan minimoida, mutta asiakkaita tavata myös kasvotusten.
On myös varauduttava jo nyt siihen, että koronan toinen aalto tyrehdyttää kaupankäyntiä globaalisti ja vientiteollisuus tarvitsee tukitoimia kriisistä selviytyäkseen.
Peer Haataja
johtaja
Tampereen kauppakamari