Rahaa!-oppaan kirjoittanut Pekka Ketola neuvoo yrittäjiä etsimään tavanomaisesta poikkeavia rahoituslähteitä.
Suomessa perustetaan vuosittain yli 40 000 yritystä. Lähes kaikilla on rahoitustarpeita elinkaarensa jossakin vaiheessa.
– Suurin osa perustettavista yrityksistä on 1–2 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Ne ovat Suomen talouden selkärankaa. Jos yritykset pääsevät kasvupolulle ja pystyvät palkkaamaan uusia ihmisiä, myönteiset vaikutukset laajenevat nopeasti, Pekka Ketola sanoo.
Useita yrityksiä perustaneella ja keksijänäkin tunnetulla Ketolalla oli yritysten rahoitusoppaan kirjoittamiselle paitsi kansantaloudellisia myös henkilökohtaisia syitä. Sisältöä ovat ohjanneet ajatukset, että toimialarajoja voi ylittää luovasti ja omaa taustaansa ja henkilökohtaisia taitojaan kannattaa hyödyntää rahoituslähteitä etsiessä.
– Jos jollakin alalla on sovellettu onnistuneesti esimerkiksi yhteisöllistä rahoitusta, mikä estää kokeilemasta samaa metodia toisaalla, hän sanoo.
Sopii myös keksijöille
Oppaassa on kaksi osaa: yritys ja sen elinkaari sekä varsinainen rahoituslähteitä käsittelevä osuus. Ketola onkin verrannut opastaan Sudenpentujen käsikirjaan. Siitä löytyy monipuolisesti vastauksia kysymyksiin yrityksen perustamisesta tai keksinnön rahoittamisesta lähtien.
Aluksi kirjassa hahmotetaan yrittäjyyttä ja yrittäjän edessä avautuvaa maisemaa.
– Tästä puhutaan yleisesti aika vähän. Yrittäjäkursseilla käsitellään kyllä perus-asioita, liiketoimintasuunnitelman tekoa ja sen sellaista, mutta entä jos yrittäjällä ei ole yhtään rahaa? Mistä silloin aloitetaan?
Yksi kokonaisuus on varattu keksijöille, sillä Ketolan mukaan he ovat monesti väliinputoajia sekä tiedonjakamisessa että rahoituksessa.
– Keksijällä on yleensä aina idea prototyypistä, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun prototyyppi on valmis? Kun ollaan alussa, ei voi tietää näistä asioista. Käsillä on unelma, joka on vasta muuttumassa toiminnaksi.
Kirjassa puhutaan reilusti myös siitä, mitä pitää tehdä, jos kaikki menee pieleen, tulee konkurssi tai toiminta tyssää alkuunsa.
Rahoituksen hankinta on useita tekoja
Kirjassaan Pekka Ketola ei tyydy esittelemään tuttuja rahoituslähteitä, vaan marssittaa niiden lisäksi esiin liudan vähemmän tuttuja ratkaisuja: mesenaatit, family office, for us, by us (FUBU) -rahoitus, joukkorahoitus… Lisäksi hän tarkastelee rahoituslähteiden tarjontaa alueittain ja kansainvälisesti ja esittelee rahoituksen hankinnan apuvälineitä, kuten tekoälyä ja tietokantoja.
Ketola muistuttaa, että rahoituksen hankinta ei ole koskaan vain yksi teko. Se on monta asiaa tietyllä aikajanalla.
– On oltava useita rahoituslähteitä, ja niitä pitäisi olla myös varalla. Yrittäjä voi ajatella, että kunhan saan tuo yhden tietyn, muhkean summan, ongelmani ratkeavat. Mutta jos rahaa ei tulekaan, taas ollaan lähtöpisteessä.
– Viestini on, että pyrkikää suunnitelmallisuuteen, ja toivon, että kirjani antaa virikkeen entistä ammattimaisemmalle tekemiselle varsinkin yrittäjyyden ensimetreillä.
Punaisena lankana innovatiivisuus
Kirjan punaisena lankana on innovatiivinen rahoitus, jolla tarkoitetaan normaalista poikkeavia lähestymistapoja rahoitukseen.
– Kyse ei ole kikkailusta, vaan harkitusta strate-giasta ja sen toteutuksesta, Ketola huomauttaa ja antaa esimerkkejä rahoituslähteistä, joista yrittäjillä ei yleensä ole tietoa.
Henkilöön perustuvalla rahoituksella Ketola viittaa yrittäjän mahdollisesti edustamaan erityisryhmään. Tämä voi avata ovia, jotka pysyvät muilta suljettuina. Tekijänä voi olla esimerkiksi sukupuoli, ikä, vammaisuus tai etnisyys. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustaville yrittäjille löytyy pohjoismaisia ja eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja.
Sovellusalan rahoituksella tarkoitetaan rajatuille toimialoille tarjolla olevia julkisia ja yksityisiä rahoitusmahdollisuuksia: avustuksia, lainoja, yrityshautomoita, säätiöiden rahoituksia, kiihdyttämöjä sekä enkeli- ja pääomasijoittajia.
Yhteisöllisestä rahoituksesta löytyy kiinnostavia esimerkkejä.
– Yrittäjän ja yrityksen ympärillä on yleensä yhteisö, tai sellaisen voi kehittää. Yhteisöllinen rahoitus tarkoittaa yhteisön tarpeiden ja liiketoiminnan tavoitteiden yhteensovittamista, jolloin rahoitus tai muu resurssi voi järjestyä yhteisön avulla, Ketola kertoo.
Esimerkkejä yhteisöllisestä rahoituksesta löytyy läheltä. Esimerkiksi kun Vuoreksessa tehtiin Ilves-jalkapallokenttä, se jaettiin ostettaviksi neliöiksi, joita ihmiset lunastivat itselleen. Näin saatiin kokoon osa rahoituksesta.
Eteenpäin neljän idean taktiikalla
Pekka Ketola tiivistää oppaansa neljä kantavaa ideaa: uteliaisuus, suunnitelmallisuus, luottamus ja ammattimaisuus.
– Olkaa liikkeellä uteliain mielin, älkää menkö yli siitä, mistä aita on matalin. Toiseksi olkaa suunnitelmallisia. Rahoituksen hankinnan on perustuttava suunnitelmaan, jota aletaan toteuttaa systemaattisesti ja tekemällä tarvittavat korjausliikkeet.
– Kaikkein tärkein viestini on, että kaikki perustuu osapuolten luottamukseen. Pelkkä pyytäminen ei riitä, yrittäjän on myytävä yritysideansa. Sen eteen pitää tehdä työtä.
Ammattimaisuudella Ketola viittaa sinnikkyyteen.
– Kieltävä vastaus rahoittajalta ei tarkoita, että peli olisi kokonaan poikki. On oltava valmis kokeilemaan uudestaan. Siltoja ei pidä polttaa ja lyödä luukkuja kiinni, sellainen on kovin epäammattimaista. Oikea aika voi olla hetken päästä.
Pekka Ketola on pitkän linjan yrittäjä, innovaattori, filosofian tohtori Tampereen yliopistosta ja Tampereen kauppakamarin uuden liiketoiminnan valiokunnan jäsen. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta, innovaatiojohtamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä.
Rahaa! — Rahoitusopas suomalaisille yrittäjille, pienille yrityksille, startupeille & keksijöille, Vastapaino 2024
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen