– Työnteon ja opiskelun yhdistämisessä ja tutkinnon saattamisessa loppuun tarvitaan työnantajan tukea, sanovat Heli-Maija Tontti, Tuomas Räsänen ja Antti Ryhänen.
Yhä useampi opintojen loppuvaiheessa olevista yliopisto-opiskelijoista käy töissä säännöllisesti, sillä töitä on hyvin tarjolla ja työvoimapulaa potevat yritykset kilpailevat nuorista osaajista.
Töiden tekeminen opintojen ohessa on hyvä asia, sillä se jouduttaa sijoittumista oman alan töihin. Kääntöpuolena on opintojen viivästyminen ja jopa keskeytyminen.
– Meillä on tuntuma, että opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Yksi syy voi olla korona, joka toi joustavuutta opintojen suorittamiseen. Opintojen rinnalle oli aiempaa helpompaa ottaa töitä, sanoo opintopäällikkö Heli-Maija Tontti Tampereen yliopistosta.
Jos työssäkäynti muuttuu päätoimiseksi, sillä on seurauksia opintojen edistymiseen. Työssäkäynti pidentää usein opintoaikaa, vaikka työn ja opiskelun yhteensovittaminen sujuisi muuten hyvin.
– Yliopiston rahoituksesta merkittävä osuus koostuu suoritettujen tutkintojen määrästä. Siksi toivomme, että tutkinnot valmistuvat ja tietenkin mieluiten tavoiteajassa.
Kanditutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta ja maisteritutkinnon kaksi vuotta eli yhteensä viisi vuotta.
– Varsinkin nyt kun työmarkkina vetää hyvin, monet siirtyvät työelämään jo kandivaiheessa. Johtamisen ja talouden tiedekunnan opiskelijat työskentelevät opintojen ohella paljon ja usein koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Esimerkiksi talouden, juridiikan, vero-oikeuden ja vakuutustieteen opiskelijat ovat kysyttyjä. Myös tekniikan aloilla on enemmän sääntö kuin poikkeus, että viimeistään maisterivaiheessa ollaan jo täysipäiväisesti töissä.
Tontti kertoo pohtineensa, voisivatko yliopisto ja yritykset tehdä enemmän yhteistyötä, jotta opinnot eivät jäisi roikkumaan työelämän imussa.
– Mielestäni tämä on niin tärkeä asia, että opiskelijan rekrytoivan yrityksen olisi hyvä kiinnittää siihen huomiota. Tunnistetaanko tutkinnon arvo ja laajemmin sivistyksen ja korkeakoulutuksen merkitys? Tästä pitäisi käydä vuoropuhelua.
– Vastuu omasta valmistumisesta on tietenkin opiskelijoilla, mutta tilanne voi olla hankala. He ovat usein vielä nuoria, palkka voi olla hyvä, koko ajan tulee eteen entistä vaativampia ja kiinnostavampia tehtäviä ja lisätunteja tarjotaan. Niistä saattaa olla vaikeaa kieltäytyä, sillä jalka halutaan pitää oven välissä.
Tekemätön työ painaa mieltä
Useimmiten opinnot jämähtävät opinnäytetyön tekemiseen. Vain harva pystyy tekemään gradun tai diplomityön työn ohessa omalla ajalla.
– Tutkinnon vieminen loppuun on tärkeää. Se on osoitus kyvystä pitkäjänteiseen työhön. Opinnäytetyöllä osoitetaan alan tuntemus sekä valmius tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Se on osoitus myös viestintätaidoista. Nuo kaikki ovat tärkeitä nykyajan työelämässä.
Monelle tekemätön opinnäytetyö kasvaa taakaksi. Tutkinnon keskeneräisyys voi hävettää, ja sitä saatetaan piilotella.
Heli-Maija Tontti toivoo, että yrityksissä tunnistettaisiin opiskelevat työntekijät. Yritys ja opiskelija voisivat käydä tilanteen yhdessä läpi ja selvittää mahdollisen tuen tarpeen.
– Ajattelen, että on yritystenkin etu, että opiskelijamme valmistuvat.
– Joissakin yrityksissä on kannustimia ja toimintatapoja, joilla tuetaan opiskelevia työntekijöitä. Työnantajan kannustus on avainasemassa erityisesti siinä vaiheessa, kun gradu tai diplomityö on tekeillä. Silloin lyhytkin opintovapaa voi riittää. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampaa on palata tekemään opinnot loppuun.
Solita tukee työntekijöidensä valmistumista
– IT-alalla on työvoimapula, joten olemme lisänneet viime vuosina alkuvaiheen työntekijöiden rekrytointia, kouluttamista ja perehdytystä. Meillä on oma akatemiakonsepti, jonka kautta otamme alalle työuransa alussa olevia tai alanvaihtajia. On hyvin tavallista, että tulokkaiden opinnot ovat loppusuoralla ja lopputyö tulee tehtäväksi työn ohessa, kertoo asiakkuusjohtaja Tuomas Räsänen teknologia-, data- ja designyhtiö Solitasta.
Räsänen valmistui kauppatieteiden mais-teriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2021 oltuaan kirjoilla yliopistossa 17 vuotta.
– Gradu painoi ajatuksissa taustalla, ja kaveritkin siitä välillä ystävällisesti muistuttivat. Itselleni oli aina selvää, että kyllä se valmiiksi tulee, se vain odottaa oikeaa hetkeä, hän naurahtaa.
Oikea hetki koitti, kun Räsäsen perheeseen syntyi toinen lapsi. Hän oli yhdistetyllä opinto- ja isyysvapaalla puoli vuotta ja paketoi tänä aikana opintonsa.
– Ei gradun kirjoittaminen lopulta ollut ajallisesti iso asia, eikä sitten henkisestikään, kun sitä alkoi tehdä.
Tutkintojen suorittamiselle asetettiin yliopistolaissa tavoiteajat vuonna 2005. Räsänen oli hyväksytty yliopistoon edellisenä vuonna, joten hänen opiskeluoikeutensa oli ikuinen.
– Pari kurssia jouduin tekemään muuttuneiden vaatimusten takia.
– Kokemukseni perusteella voin sanoa, että vaikka yliopistoon ottaisi yhteyttä vuosienkin päästä, siellä varmasti etsitään keinot, joilla autetaan valmistumaan. Yhteydenottoon ei kannata rakentaa minkäänlaista kynnystä. Sain erittäin hyvää palvelua, kun oli kysyttävää.
Heli-Maija Tontti kertoo, että jokaisen yhteyttä ottavan tilanne selvitetään.
– Helposti ajatellaan, että on myöhäistä, jos ei ole kirjautunut yliopistoon enää moneen vuoteen. Suosittelen ottamaan yhteyttä, sillä useimmiten ratkaisu löytyy.
Lopputyö asiakastoimeksiantona
Tuomas Räsänen kertoo, että hänen päätöksensä jäädä opintovapaalle otettiin Solitassa vastaan myönteisesti.
– Tiesin, että minun ei tarvitse pelätä työtehtävieni puolesta, kun ehdotin, että otan vapaata.
Ajan tarve opintojen tekemiselle katsotaan aina tapauskohtaisesti.
– Jos lopputyö linkittyy Solitan toimintaan, tekemiseen saa käyttää tietyn määrän työtunteja. Opintovapaita voi ottaa eri mittaisissa jaksoissa tai tehdä lyhennettyä työviikkoa. Lisäksi autamme lopputyön aiheen etsimisessä.
Tietojohtamisen opiskelija Antti Ryhänen on ottanut diplomityötään varten useita lyhyitä opintovapaajaksoja. Tätä haastattelua tehtäessä hän oli jäämässä viikon kestävälle viimeistelyvapaalle.
– Lopputyöni aihe löytyi asiakkaalta. Reaalimaailmaan liittyvänä sitä on ollut mielekästä tehdä. Työssä on kaksi osaa, asiakascase ja teoreettinen, yliopiston vaatimuksiin soveltuva osuus, data engineerinä työskentelevä Ryhänen kertoo.
– Asiakastoimeksiantoon liittyy sopimuksellisia asioita, joiden hoitamiseen saimme selkeät ohjeet yliopistolta, Tuomas Räsänen sanoo.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen