Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen. Kuva Liisa Takala
Ilman aktiivisia toimia ulkomaisten osaajien määrä ei kasva riittävän nopeasti.
Kauppakamarien tuoreessa kyselyssä selvitettiin yritysten ja organisaatioiden osaavan työvoiman tarvetta. Lähes 65 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Noin 45 prosenttia kertoi osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
Eivätkä talouskasvun hidastuminen ja heikommat ennusteet tulevasta vielä näy yritysten työvoimatarpeessa. Vajaa 40 prosenttia vastaajista ilmoitti rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana. 3–5 vuoden aikajänteellä rekrytointitarve kasvaa 60 prosentilla vastaajista.
Osaajapula on akuutti ongelma, joka pitää ratkaista pian. Jokainen odotettu hetki nakertaa Suomen kilpailukykyä.
Yksi nopea lääke osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi on työperäisen maahanmuuton edistäminen. Yritykset odottavat hallitukselta toimia, jotka konkreettisesti helpottavat osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Oleskeluluvan saaminen ei saa kestää neljää tai kuutta kuukautta. Puoli vuotta on liiketoiminnan kannalta liian pitkä aika odottaa osaajaa. Lupa on saatava maksimissaan kuukaudessa.
Oleskelulupaprosessia kehittävä ennakkoluulottomasti
Oleskelulupaprosessin on oltava nykyistä asiakaslähtöisempi ja on pystyttävä vähentämään virheellisesti täytettyjen hakemusten määrää. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja lisääminen, automatisaatio sekä riittävien resurssien turvaaminen Maahanmuuttovirastolle ja Suomen edustustoille ovat prosessin sujuvoittamisessa avainasemassa.
Yritysten tarvitsemien osaajien saamista Suomeen hankaloittaa työperäisiin oleskelulupiin liittyvä tarveharkinta. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2019 tarveharkinnan piirissä oli noin puolet työn perusteella haetuista ensimmäisistä oleskeluluvista. Noin 40 prosenttia tarveharkintapäätöksistä johti kielteiseen oleskelulupapäätökseen.
Tavoitteena pitää olla tarveharkinnan poistaminen kokonaan suomalaisesta järjestelmästä mahdollisimman pian.
Lisää tavoitteellisuutta
|
Keskuskauppakamari on esittänyt siirtymistä tavoitteelliseen työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtioneuvosto asettaa vuosittain tavoitteen myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien määrälle. Tavoitteen saavuttamista seurataan säännöllisesti, ja toimet maahanmuuton edistämiseksi mitoitetaan niin, että tavoite saavutetaan. Ensivaiheessa tavoite olisi myöntää vuosittain 25 000 työ- ja koulutusperäistä oleskelulupaa. Tämä olisi merkittävä lisäys vuonna 2019 myönnettyyn 15 000 lupaan. Oleskelulupaprosessien nopeuttamisen ja saatavuusharkinnasta luopumisen lisäksi on lisättävä aktiivista osaajien houkuttelua ja erilaisia kannusteita muun muassa verotuksen keinoin. Voimme tehdä tämän omilla päätöksillämme. Maan hallitukselta tarvitaan aktiivisuutta työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi, muuten ulkomaisten osaajien määrä ei kasva riittävän nopeasti. Mikko Valtonen |