Vakiintuneen oikeusperiaatteen mukaan sopimuksen vastuunrajoitusehto ei sido osapuolia tilanteessa, jossa virheellisestä menettelystä sopimuskumppanille seurannut vahinko on aiheutettu törkeän huolimattomasti. Yrityksen vastuuvakuutuskaan ei yleensä korvaa sellaisia vahinkoja, jotka katsotaan aiheutetuksi törkeän huolimattomalla menettelyllä.
Missä tilanteissa yrityksen toimintaa voidaan pitää törkeän huolimattomana? Tuoreessa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2025:3 arvioitiin rakennusurakassa urakoitsijan laiminlyönnin törkeyttä. Ennakkopäätöksessä tehdyt tulkinnat voivat avata yleisemminkin sitä, mitä voidaan pitää törkeän huolimattomana menettelynä liikesopimussuhteissa.
Asiassa asunto-osakeyhtiö oli sopinut urakoitsijan kanssa kerrostalon 72 huoneiston käyttövesiputkien uusimisesta. Käyttövesiputken läpiviennin tiivistyksen työvirhe oli aiheuttanut takuuajan päätyttyä vesivuodon yhdessä asunnossa, ja myöhemmin havaittiin 52 huoneiston osalta käyttövesiputken läpiviennin tiivistyksen olevan vastaavalla tavalla puutteellinen. Asiassa oli kyse siitä, oliko urakoitsija vastuussa virheestä laiminlyöntiensä törkeyden vuoksi, vaikka urakkasopimuksessa sovittu kahden vuoden mittainen takuuvastuu oli jo päättynyt.
Korkeimman oikeuden mukaan törkeää huolimattomuutta on ainakin tietoinen piittaamattomuus vahingon välttämiseksi tarpeellisista huolellisuusvaatimuksista.
Korkein oikeus totesi, että urakkasuorituksen asianmukaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon urakoitsijaa velvoittava lainsäädäntö ja muut määräykset, urakoitsijan työsuoritusta koskevat sopimusmääräykset ja hyvä rakennustapa. Urakoitsijan suoritus oli virheen toistuvuus huomioiden poikennut selvästi siitä, mitä ammattitaitoiselta ja huolellisesti toimivalta urakoitsijalta voidaan edellyttää. Virhe aiheutti ilmeistä vahingon vaaraa. Korkein oikeus katsoi, että urakoitsija vastasi virheestä myös takuuajan päättymisen jälkeen, koska virhe oli aiheutunut urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön perusteella sopimuskumppanin menettelyn törkeyttä voivat puoltaa tapauskohtaisesti tehtävässä kokonaisarviossa ainakin seuraavat seikat:
- Menettely on piittaamatonta ja poikkeaa olennaisesti sopimuksen edellyttämästä asianmukaisesta suorituksesta.
- Toimintaan liittyvän vahinkoriskin ja mahdollisen vahingon seurauksen vakavuuden edellyttämää erityistä huolellisuutta ei ole noudatettu.
- Virheitä on runsaasti ja samankaltaiset virheet toistuvat.
Yrityksen näkökulmasta on tärkeää tiedostaa, että törkeä huolimattomuus voi syrjäyttää sekä sopimuksilla sovitut vastuunrajoitukset että vastuuvakuutuksen suojan. Yritysjohdon on syytä arvioida, ovatko sisäiset menettelytavat ja työntekijöiden ohjeistukset sellaisia, että ne ehkäisevät törkeän huolimattomia virheitä. Kyse on paitsi sopimusvastuun hallinnasta myös liiketoimintariskien ennaltaehkäisystä.
Juho Tolppa
juristi, OTM
Asianajotoimisto Facta Oy