Pirkanmaalla on alkamassa Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hanke, jossa avataan valmistavan teollisuuden eri rooleja: miten yritys voi vähentää omia päästöjään ja miten auttaa yhteiskuntaa ja muita teollisuusyrityksiä tekemään samoin?
Sitten ensimmäisen öljykriisin teollisuus on parantanut huimasti energiatehokkuuttaan ja samalla vähentänyt tuotannon volyymiin suhteutettuja CO2-päästöjään. Ilmastomuutoksen torjunta on tuonut hyvän kehityksen jatkamiselle uuden vaikeusasteen. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035. Miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään – ja mikä on teollisuuden rooli?
Vastatakseen näihin kysymyksiin Tampereen kauppakamari aloitti vuoden alussa Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeen.
– Kun kauppakamari työsti luottamushenkilöiden kanssa uutta strategiaa, ilmastonmuutos nousi toimialariippumattomasti esiin liiketoimintaan vaikuttavana yhtenä megatrendinä, sanoo johtaja Peer Haataja kauppakamarista.
Hankeosapuolina ovat kauppakamarin lisäksi Tampereen kaupunki, kauppakamarin valmistavan teollisuuden noin 400 yritystä, Business Tampere ja energiayhtiöt Tampereen Sähkölaitos Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lempäälän Lämpö Oy, Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy sekä Valkeakosken Energia Oy. Teuvo Aro Axovaatio Oy:stä vastaa hankkeen teollisuusosuudesta ja Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomosta päästölaskennasta laajemmin.
– Tavoitteena on parantaa teollisuusyritysten valmiuksia vastata tiukentuviin päästövähennysvaatimuksiin. Tieto vähentää tuskaa. Onnistuneen ilmastotyön lähtökohta on tunnistaa oma asemansa. Muuten tavoitteisiin ei päästä teollisuudessa eikä muussakaan yhteiskunnassa, sanoo hankevastaava Teuvo Aro.
– Haluamme innostaa ilmastotoimiin ja madaltaa kynnystä tarttua haasteeseen, jotta sitä ei koettaisi ahdistuksena ja uutena lisätyönä, Haataja sanoo.
Teuvo Aro on hankevastaava Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeessa, jossa avataan valmistavan teollisuuden eri rooleja: miten yritys voi vähentää hiilijalanjälkeään ja miten se voi kasvattaa hiiikädenjälkeään.
Ilmastoajokortilla oikealle polulle
Pirkanmaalla on pitkään eri tasoilla tehty ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävää työtä. Ilmastotiekarttoja päivitetään parhaillaan. Valmistava teollisuus on kuitenkin ilmastotiekartoissa vähiten tunnettu alue.
Kauppakamari odottaa hankkeelta konkreettisia mitallisia tuloksia, joilla voidaan hahmottaa asioiden todellinen tila.
– Yrityskohtaisten C02-katselmusten tavoitteena on, että ne tuottavat mukaan lähteville yrityksille sellaista tietoa, joka parantaa niiden kilpailukykyä, Aro korostaa.
Hanke tuottaa työkaluja yritysten omaan ilmastotyöhön ja ”ilmastoajokortin”, jonka avulla yritys voi hahmottaa ja hallita toimintaansa tulevaisuuden vähähiilisyyttä edellyttävissä tiekartoissa. Miten esimerkiksi tehdään C02-katselmus ja miten sitä voi hyödyntää päästövähennyksiä suunniteltaessa?
– Tarkoitus on luoda työkalu teollisuusyritysten C02-katselmuksen tekemiseksi ja pilotoida sitä yrityksissä. Vastausta haetaan esimerkiksi kysymykseen, miten pilottiyrityksen päästöt voidaan puolittaa tai ”nollata” vuoteen 2030 tai 2035, Aro sanoo ja lisää, että koska tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mukaan tarvitaan niin teollisuus kuin koko yhteiskuntakin – tarvitaan siis lumipalloefekti.
– Uskon, että lumipalloefekti lähtee paikalliselta tasolta. Pirkanmaalla on mutkattomat verkostot. Alueen toimijat tuntevat toisensa ja tekevät yhteistyötä muutenkin, miksei myös ilmastotyössä. Ainakin tieto onnistuneista ilmastotoimista voi levitä helposti.
Yritysten lisäksi kunnat ja energiayhtiöt ovat hankkeen ytimessä.
– Tarkoitus on tuottaa aineistoa ja lähestymistapoja, miten kunta voi tehdä ilmastoyhteistyötä alueella olevien teollisuusyritysten kanssa. Elinkeinopolitiikalla on tärkeä rooli autettaessa teollisuutta ja teollisuusyrityksiä pienentämään omia päästöjään – hiilijalanjälkeään. Sillä on tärkeä rooli myös haastettaessa teollisuutta tuottamaan hiilikädenjälkeä eli tuotteita ja palveluita, joilla ”muu teollisuus” ja muu yhteiskunta voivat päästä hiilineutraalisuustavoitteisiinsa.
Lisäksi tarkoitus on parantaa alueen energiayhtiöiden ja teollisuusyritysten yhteistyötä. Tarkastelun kohteina voivat olla esimerkiksi energiankäytön päästöt, energian laatu ja yritysten energiankäytön tehokkuus. Teollisuusyritys tekee osansa, mutta energiayhtiöiden rooli on ratkaisevan tärkeä: miten vähähiilistä energiaa ne pystyvät toimittamaan.
Vähähiilistä vetovoimaa
Paitsi että tekee töitä omien päästöjensä vähentämiseksi, pirkanmaalainen valmistava teollisuus vaikuttaa muidenkin päästöihin. Teollisuus tuottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviä koneita, laitteita ja ratkaisuja jo nyt. Hankkeen yksi tavoite onkin pirkanmaalaisten yritysten ”hiilikädenjäljen” sisällön määrittely ja sen hyödyntäminen kilpailukykytekijänä.
– Ilmastonmuutos on globaali ilmiö. Sen torjumisessa puhtaammilla teknologioilla on suuri merkitys. Ei ole yhdentekevää, että Pirkanmaalla toimivista yrityksistä lähtee maailmalle esimerkiksi 30 000 vähäpäästöistä diesel-moottoria, tuhansia koneita maanrakennus- ja kaivosteollisuudelle tai että täällä on osaamista, joka dataa ja tekoälyä hyödyntämällä kykenee säätämään asiakkaidensa teollisia prosesseja entistä tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Tällaisen viennin merkityksestä on hyvä saada parempi kuva myös ilmastonmuutoksen torjumisessa, Haataja sanoo.
Toinen näkökulma on alueellinen vetovoima: mitä ilmastopositiivisia etuja Pirkanmaalla pysymisestä tai tänne sijoittumisesta yritys voi saada, esimerkiksi minkälaista energiaa ja minkälaisia yhteistyökumppaneita on tarjolla.
– Päästövaatimusten kiristymistä pidetään usein uhkana teollisuudelle. Näin varmaan on, jos vaatimusten ajatellaan kohdistuvan vain Suomeen. Mutta globaalisti katsoen tulee todennäköisesti aika, jolloin valmistavan teollisuuden sijoittumiseen vaikuttaa, missä toimintaympäristössä yritys voi valmistaa tuotteita vähäpäästöisimmin. Pirkanmaan näkökulmasta kysymys kuuluu: mitkä ovat Pirkanmaan edut teollisuusyrityksen sijaintipaikkana, kun tuotannon alhaiset C02-päästöt ovat sijoittumisen kriteerinä? Aro pohtii.
Markkinoinnissakin ilmastotyö tulee vastaan, jos ja kun kumppaniyritykset, päähankkijat ja asiakkaat alkavat kysellä sen perään. Esimerkkejä on jo.
– On hyvä, että yritys on selvittänyt jollain tasolla oman hiilijalan- ja hiilikädenjälkensä. Silloin on mitä kertoa. Antaahan se ihan eri kuvan, kuin jos joutuisi sanomaan, ettei asioita ole edes mietitty. Kertoa kannattaa, vaikkei kysyttäisikään, Aro huomauttaa.
Maalis-huhtikuussa on tulossa yrityksille hanketta esittelevä seminaari. Kevään aikana tehdään myös kysely C02-tilannekuvan hahmottamiseksi. Kuluvan vuoden keväällä/kesällä on tarkoitus aloittaa CO2-katselmukset pilottiyrityksissä ja jatkaa niitä vuoden 2021 keväälle asti. Pilottikohteet hyötyvät katselmuksista itse, ja samalla saadaan näkemys siitä, millä ehdoilla yritykset voivat asetettuihin päästövähennyksiin päästä.
Miten päästöt voidaan puolittaa tai ”nollata” vuoteen 2030 tai 2035?
Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hanke muun muassa
o selvittää, miten alueen teollisuusyritykset ovat tähän mennessä tehneet ilmastotyötä ja miltä tilanne näyttää 5–10 vuoden tähtäimellä
o tuottaa teollisuusyrityksille työkaluja, ilmastoajokortin”, niiden omaan ilmastotyöhön
o luo ja pilotoi mallin teollisuusyritysten CO2-katselmuksesta
o parantaa alueen kuntien, energiayhtiöiden ja teollisuusyritysten välistä yhteistyötä.
Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila