Teollisuus on yksi ilmastopäästöjen aiheuttajista, mutta se on myös yksi merkittävimpiä kasvihuonekaasujen torjuntaratkaisujen tuottajista.
Miten Pirkanmaan teollisuus on ottanut kopin ilmastotyössä? Miten parantaa teollisuuden mahdollisuuksia ottaa ilmastohaaste vastaan? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta Tampereen kauppakamarin hankkeessa Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä.
Nykyinen hallitus on asettanut Suomen hiilineutraaliustavoitteeksi vuoden 2035 ja Pirkanmaan liitto tavoitevuodeksi 2030. Teollisuudella olisi 10–15 vuotta aikaa tehdä oma osuutensa päästövähennystalkoissa. Tämä on kova haaste teollisuudelle niin kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Miltä muutos näyttää yksittäisen yrityksen näkökulmasta?
Teollisuus, jossa markkinat edellyttävät nopeaa reagointia ja tuotekehitystä, joutuu usein myös muuttamaan valmistusprosessiaan markkinoihin reagoimiseksi. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia liittää tuotannon muutoksiin myös esimerkiksi energiatehokkuutta parantavia muutoksia. Sen sijaan prosessiteollisuusmaisessa tuotannossa muutossyklit ovat hitaampia. Kymmeneen vuoteen niitä saattaa mahtua vain yksi merkittävä. On sykli pidempi tai lyhyempi, investointi tehdään useiden vuosien aikajänteellä, jolloin sen edellytetään maksavan itsensä takaisin.
Jos nykyinen hyvinvointiyhteiskunta aiotaan säilyttää ja samalla tavoitella hiilineutraalia Pirkanmaata, teollisuuden ja sitä tukevan tutkimus- ja tuotekehityksen roolit ovat ratkaisevan tärkeitä. Ison hiilikädenjäljen tuotteilla on tulevaisuudessa kysyntää. Pirkanmaalla teknologiateollisuus on vahva, mikä luo edellytyksiä ison hiilikädenjäljen tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen.
Energiatehokkuutta parantamalla voidaan 10–15 vuodessa saavuttaa 5–30 prosentin energiansäästöjä yrityksestä ja toimialasta riippuen. Jos hiilineutraalisuustavoite edellyttää 80 prosentin päästövähennystä, loppu päästövähennys on saavutettava nolla- tai vähäpäästöisempään energian käyttöön siirtymällä. Jotta yritys voisi suunnitella omaa hiilineutraalitiekarttaansa, tulisi sillä olla tiedossa, mikä on nolla- tai vähäpäästöisen energian saatavuus- ja hintakehitys mainitulla aikajänteellä.
Lisähaasteen tuo yrityksiltä edellytetty ympäristö- ja yhteiskuntavastuu. Kasvuyrityksiä pidetään erityisen toivottavina, koska ne tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Jotta kasvua eivät rajoittaisi energiaperäiset kasvihuonekaasupäästöt, tulisi nolla- tai vähähiilistä energiaa olla riittävästi tarjolla.
Ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää koko yhteiskunnan yhteisponnistusta. Tämä edellyttää monien ei-yhteismitattavien askelten yhteen sovittamista. Tämä taas edellyttää muun muassa ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Ei esimerkiksi ole mahdollista selvittää helposti ja luotettavasti, mitä teollisuusyrityksiä kunnan tai maakunnan alueella on. Myöskään maakuntakohtaisia teollisuuden energiatilastoja ei julkaista. Erillisajoina Tilastokeskus niitä tekee, mutta luettavuudessa on toivomista. Tavoitteellista toimintaa helpottaa, jos siihen on luotettavat indikaattorit.
Vaikka hiilineutraalius on erittäin kova haaste niin Suomelle kuin sen teollisuudellekin, haaste kannattaa ottaa vastaan. Jos siinä edes kohtuullisesti onnistutaan ja Pirkanmaata voidaan kutsua toimintaympäristöksi, jossa vähähiiliselle tuotannoille on hyvät edellytykset, on paljon saavutettu. Silloin Pirkanmaan on teollisuusyrityksille vetovoimatekijä.
Tähän mennessä hankkeessa on haastateltu muun muassa 11 kauppakamarin teollisuusyritystä, luotu näkemys Pirkanmaan teollisuuden ”ilmasto-ominaisuuksista” ja kehitetty yrityksen CO2-analyysimallia. Välituloksia saadaan vuodenvaihteen tienoilla.
Teuvo Aro
tekniikan lisensiaatti
Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hanke