Tekoälyä koskeva sääntely-ympäristö kehittyy AI:n teknologisen kehityksen luotijunan perässä. Merkittävää sääntelyä tapahtuu sekä kansainvälisessä että kansallisessa lainsäädännössä. Oikeudellisen sääntelyn kehitys on kuitenkin teknologista kehitystä huomattavasti hitaampaa. Mitä yrityksen johdossa pitää ymmärtää lainsäädännön kehityksestä juuri nyt?
Tekoälyyn liittyvät oikeudelliset haasteet voivat olla monimutkaisia ja kattavat useita alueita, kuten immateriaalioikeudet, henkilöstöhallinnon kysymykset, liikesalaisuuksien suojan, kyberturvallisuuden ja yksityisyydensuojan.
Yritysjohdon on pohdittava:
- Mihin tarkoituksiin ja miten laajasti tekoälyä käytetään?
- Miten varmistetaan sääntelyn noudattaminen?
- Mitä riskienhallintatoimenpiteitä on otettu käyttöön?
Elokuussa 2024 voimaan tullut EU:n tekoälyasetus (AI Act) pyrkii varmistamaan tekoälyn turvallisuuden ja perusoikeuksien kunnioittamisen. Asetus koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, jos niiden tekoälyjärjestelmiä käytetään EU:ssa. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia ja että niiden toiminta kunnioittaa EU:n perusoikeuksia ja arvoja.
Sopimuksissa ja hankintaprosesseissa yritysten on kiinnitettävä erityistä huomiota vastuullisuuteen ja riskienhallintaan. Sopimuksissa tulee määritellä selkeästi osapuolten vastuut, erityisesti autonomisten tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä.
Asiakastietojen käytössä ja tietosuojassa GDPR:n noudattaminen on keskeistä, ja yritysten on varmistettava myös arkaluonteisten tietojen suojaaminen. Koska tekoälyn kouluttaminen vaatii paljon dataa, yritysten tulee rajoittaa palveluntarjoajien oikeuksia käyttää dataa muuhun kuin nimenomaan sovittuun tarkoitukseen.
Immateriaalioikeuksien näkökulmasta yritysten on varmistettava, että niiden käyttämä data on asianmukaisesti lisensoitu. Lisäksi tekoälyn tuottama sisältö voi aiheuttaa immateriaalioikeudellisia haasteita, erityisesti jos ihmisen rooli tekoälyn tuotoksissa on vähäinen.
Yritykset voivat joutua myös pohtimaan, patentoidaanko tekoälyteknologia vai pidetäänkö se liikesalaisuutena. Patentointi antaa vahvan suojan kilpailijoita vastaan, mutta edellyttää teknologian yksityiskohtien julkistamista. Liikesalaisuuden säilyttäminen edellyttää puolestaan vahvoja salassapitojärjestelyjä.
Henkilöstön kouluttaminen immateriaalioikeusriskeistä on myös olennaista. Yritysten tulee ylläpitää hyväksyttyjen tekoälytyökalujen listaa ja varmistaa, ettei yrityksen liikesalaisuuksia pääse vuotamaan tekoälyä käyttäessä yleiseen koulutusdataan.
Yritysjohdon tärkein tehtävä on tunnistaa ja hallita tekoälyyn liittyviä oikeudellisia riskejä. Teknologian ja sääntelyn kehitystä on seurattava jatkuvasti, ja yritysten on mukautettava toimintaansa vastaamaan kehittyvää sääntelyä. Tekoälyyn liittyvät riskit tulee käsitellä huolellisesti sopimuksissa, sillä tavalliset IT-sopimukset eivät välttämättä kata tekoälyn erityisriskejä.
Tehokas riskienhallinta auttaa yrityksiä välttämään maineen tahriintumista ja sääntelyn rikkomista sekä ennaltaehkäisee oikeudellisia riitoja. Tekoälyn käyttö tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuksia, mutta se edellyttää säännösten tuntemusta ja noudattamista.
Vesa Turkki
Partner, asianajaja, varatuomari
Ismo Kallioniemi
Partner, asianajaja
Akseli von Koch
EU-tavaramerkki- ja -mallioikeusasiamies, patenttiasiamies
Eversheds Asianajotoimisto Oy