Antti Eskelinen.
Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040+ on mielestäni hieno osoitus alueen tiiviistä ja tuloksia tuottavasta yhteistyöstä kuntien ja eri sidosryhmien välillä.
Tampereen kaupunkiseudun maankäyttöä ja kaavoitusta ohjataan rakennesuunnitelmalla, jota päivitetään parhaillaan. Yksityiseltä ja julkiselta sektorilta annetaan rakennesuunnitelmaluonnokseen lausuntoja. Kauppakamari on ollut kuultavana valmisteluvaiheessa ja antaa myös lausuntonsa.
Ehdotus sisältää tavoitteita, joilla pyritään edistämään kaupunkiseudun kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Kaupunkiseutu on ymmärretty toiminnallisena kokonaisuutena, jossa yritykset ja yksilöt eivät useinkaan tunnista kuntarajoja. Niin tulee myös heitä palvelevien, verorahoilla pyöritettävien julkisten organisaatioiden toimia.
Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040+ -luonnoksessa on esitetty hyvin tulevaisuuden ratkaisuja ja toimenpiteitä, joiden avulla kaupunkiseudun aktiivinen kehittäminen ja 2000-luvulla jatkunut hyvä kehitys on mahdollista myös tulevaisuudessa. Luonnos on eräänlainen tiekartta tulevaisuuden kilpailukykyyn ja elinvoimaan.
Kilpailukyvyn varmistaminen tällä suunnitelmalla kuitenkin vaatii, että suunnitelmassa esitetyt hankkeet etenevät koko seudun yhteistyönä.
Maakuntakaavassa olevat liikenneväylät tulee toteuttaa viipymättä, koska kasvu vaatii uusia liikenneyhteyksiä sekä henkilöauto- että rahtiliikenteelle. Pirkanmaan maakunnassa, kuten myös Tampereen kaupunkiseudulla, teollisuus tuo suurimman osuuden maakunnan liikevaihdosta. Myös palveluliiketoiminta on osin vahvasti sidoksissa maakunnan teollisuuteen.
Liikevaihdolla mitattuna suurimmat teollisuustoimialat ovat teknologiateollisuus, metsäteollisuus sekä kumi-muovituoteteollisuus. Kun tarkastellaan toimipaikkojen määrää 2010–2021, eniten uusia toimipaikkoja syntyi informaation ja viestinnän toimialoille (40 %) sekä liike-elämän palveluiden toimialalle, jolla toimipaikkojen määrä kasvoi 26 prosenttia.
Ei pidä unohtaa myöskään puolustus- ja turvallisuusalaa. Pirkanmaalla toimiva turvallisuusklusteri ja Suomen Nato-jäsenyys tarjoavat uusia mahdollisuuksia alan liiketoiminnan kasvulle, TKIO-toiminnalle (tutkimus, kehittäminen, innovaatiotoiminta ja opetus) sekä kansainvälistymiselle. Maakuntakaavassa ja rakennesuunnitelmassa on huomioitava myös Puolustusvoimien yksiköiden, sujuvan sotilaallisen liikkumisen sekä alueen vahvan puolustusteollisuuden suunnitelmat ja maankäytön tarpeet tulevaisuudessa. Lisäksi on muistettava huoltovarmuuden asettamat vaatimukset työpaikka-alueiden ja liikenneväylien kehittämiselle.
Antti Eskelinen
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari