– Jos haluaa isosti muuttaa maailmaa ja edistää ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja, teollisuudesta löytyy monia alueita, joilla sen voi tehdä, uskoo Tamturbon toimitusjohtaja Timo Pulkki. Vierellä 325 kilowatin turbokompressori. Kuva Annikaisa Knuutila
Tamturbo on suurnopeusturbotekniikallaan tehnyt kompressorien maailmassa teknologiamurrosta jo kymmenen vuotta. Nyt laitetaan iso vaihde silmään: sveitsiläinen Sulzer uutena isona omistajana ja päänavaus suuriin kansainvälisiin asiakkaisiin saa toimitusjohtaja Timo Pulkin myhäilemään.
Tamturbo kehittää ja valmistaa öljyttömiä suurnopeusturbokompressoreita tuottaman paineilmaa isojen laitosten – muun muassa elintarvike-, juoma-, paperi- ja elektroniikkateollisuuden käyttöön. Tamturbon kompressorit säästävät rahaa ja ympäristöä: ne ovat täysin öljyttömiä, energiatehokkaita, eli vähentävät energiankulutusta 15 prosenttia, ja huoltovapaita, eli vähentävät huoltoa 90 prosenttia. Ne ovat pienempiä kuin nykyään käytössä olevat isot teollisuuskompressorit, joten niiden sijoittaminen vanhojen tilalle ei tuo rakentamispaineita.
Suurnopeusturbokompressoreja ovat muutkin yrittäneet kehittää, mutta työssä on Tamturbon lisäksi onnistunut vain kompressorimarkkinoita ylivoimaisesti hallitseva Atlas Copco.
– Teknologiamurros vaatii kärsivällisyyttä, varsinkin tällä hyvin perinteisellä, lähes 200 vuotta vanhalla kompressorialalla. Vie aikaa, ennen kuin uudella teknologialla markkinoille pyrkivä pieni suomalainen startup on riittävän uskottava. Meidän uskottavuuttamme paransi Sulzerin tulo omistajaksi 25 prosentin osuudella keväällä, Pulkki sanoo.
Tamturbo oli myös keväällä listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle, mutta perui ylimerkityksi ehtineen annin strategisista syistä.
– Osakeannissa olisimme saaneet pääomaa, Sulzer-ratkaisussa saimme rahan lisäksi pääsyn ison yrityksen globaaleihin tuki- ja jakelukanaviin. Myyntiyhteistyötä olemme Sulzerin kanssa tehneet pari vuotta, joten nyt yhteistyömme syvenee.
Tamturbon uskottavuutta vahvistavat myös suurten kansainvälisten elintarvike- ja juomayritysten asiakkuudet. Päänavaaja oli maailman suurin panimo Anheuser-Busch InBev, jonka tuotemerkkejä ovat muun muassa Stella Artois, Budweiser ja Beck’s.
– Isoilla yrityksillä on jopa satoja tehtaita, joissa tarvitaan useita kompressoreja per tehdas, Pulkki kuvaa mahdollisuuksien markkinaa.
Paineilmaa palveluna?
Tamturbo etenee myös toisella innovatiivisella rintamalla: se tarjoaa paineilmaa palveluna, Air-as-a-service.
– Suuri osa teollisuuden laitteista toimii paineilmalla. Teollisuus ostaa sähkön, veden, lämmön – miksei se ostaisi paineilmankin palveluna? Voimme laskuttaa paineilman tuottamisen kustannukset eli euroa kuutiolta. Tamturbon teknologian valtit tässä ovat etävalvonnan mahdollistava digitaalisuus ja huoltovapaus. Tavoite on, että tulevaisuudessa neljännes kompressoreistamme toimitetaan Air-as-a-service-liiketoimintamallilla.
Kuva Tamturbo
”Tamturbo on investoinut turbokompressorien kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Raha on koottu pääosin ”lipaskeräyksellä”, mukana on 700 piensijoittajaa. Tavallisilla ihmisillä on halu sijoittaa kestävän kehityksen yhtiöihin. Toivottavasti myös suuret sijoittajat alkaisivat korulauseiden puhumisen sijaan edistää sijoittamista kestävän kehityksen ratkaisuihin. Tuntuu, että suuria pääomia hallitsevat ja liikuttelevat ihmiset eivät ole riittävän huolissaan maailmasta.”
Koronaa ja kokouksia
Jo korona olisi tehnyt keväästä poikkeuksellisen, mutta samaan aikaan Tamturbo vei eteenpäin myös yrityksen omitusjärjestelyjä. Listautumisprosessin aikana virisivät neuvottelut Sulzerin kanssa.
– Minulla on aika kova paineensietokyky, mutta kyllä kevät otti koville. Minä keskityin omistusjärjestelyihin ja muu johto koronan vaikutuksiin.
Alkushokin jälkeen korona sinänsä ei ole iskenyt Tamturboon pahasti, ainakaan vielä. Yrityksen asiakkaina olevien elintarvike-, juoma-, kartonki- ja vessapaperitehtaiden tuotanto on pyörinyt hyvin koronasta huolimatta, ja asiakasneuvotteluja investoinneista on käyty edelleen.
– Totta kai koronan takia uusia asiakkaita on ollut vaikea saada, mutta onneksi saimme ennen koronaa isoja neuvotteluja alkuun. Tuotekehitys jatkuu tästä ikuisuuteen, mutta siinäkin on ehditty saada kriittisimmät vaiheet valmiiksi.
Koneiden testejä ja käyttöönottoja on tehty etänä, ja paikalliset edustajat maailmalla ovat ottaneet enemmän roolia.
Kasvukiihdytys kymmenestä sataan
Tamturbolla on vahva kasvutavoite, ja se on rekrytoinut myynti- ja markkinointihenkilöstöä Suomen lisäksi Eurooppaan ja Amerikkaan. Myös valmistusta skaalataan, joten tekijöitä tarvitaan lisää. Kun nyt valmistetaan toistakymmentä kompressoria vuodessa, muutaman vuoden päästä määrän pitäisi olla pari sataa.
– Rekrytointeja ajatellen Tampereen alue vahvana konepajateollisuuden keskuksena on ideaali meille. Automaatio-ohjelmoijille olisi käyttöä, mutta kilpailemme heistä isojen konepajojen kanssa. Kesätöiden ja lopputöiden kautta tavoittelemme tekijöitä, käymme myös säännöllisesti rekrymessuilla.
Liikenne- ja varsinkin Tampereen lentoyhteyksien parantaminen on Pulkin toivelistan kärjessä.
– Suomalaisten ja tamperelaisten etu on, että kynnys lähteä maailmalle on mahdollisimman matala. Kynnystä madaltavat hyvät lentoyhteydet.
Yritysten toimintaan isosti vaikuttavana haasteena Pulkki pitää nykyistä työehtosopimusjärjestelmää.
– Yleissitovuus pitäisi purkaa, se on käsittämätön historiallinen jäänne. Paikallinen sopiminen ja yhteinen keskustelu toimisivat paljon paremmin. Tamturbo on nuori yritys, ja täällä pystymme kyllä neuvottelemaan, sopimaan ja tekemään asioita niin kuin on meidän tilanteessamme järkevää.
Tamturbo Oyj
o perustettu vuonna 2010 Ylöjärvellä; perustajina pitkän linjan teollisuusmiehet ja kompressorikehityksen visionäärit Kimmo Laine ja Jaakko Säiläkivi
o tehdas Ylöjärvellä, pääkonttori Tampereella, toimisto St.Louisissa Pohjois-Amerikassa
o työntekijöitä 35
o liikevaihto 2,1 miljoonaa euroa (2019)
o tuotannosta 98 prosenttia menee vientiin
o kasvutavoite pitkällä tähtäimellä: liikevaihdon tuplaaminen vuosittain; kahdeksan prosentin markkinaosuus teollisuuden öljyttömien kompressoreiden globaalista, kymmenen vuoden päästä 5–6 miljardin dollarin arvoisesta markkinasta.
Teksti Annikaisa Knuutila