Pääradan suunnittelu tulisi aloittaa jo loppuvuonna Tampere–Riihimäki-väliltä.
Pirkanmaan talouskatsaus ja Tampereen kauppakamarin jäsenbarometri antavat selkeän kuvan talouden tilasta. Syksyllä 2016 alkanut vahva kasvu on ollut myönteinen asia. Vielä viime keväänä oli merkkejä talouden ylikuumenemisesta, kun komponenttipula ja pula ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta nousivat kasvun esteeksi.
Nyt tilanne on rauhoittumassa, mutta kasvu jatkuu edelleen. Olemme kuitenkin vasta saavuttaneet vuoden 2008 tason eli menetetty vuosikymmen on tosiasia ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii vielä monta yli kolmen prosentin BKT-kasvun vuotta. Työllisyysaste on noussut hienosti ja työttömyysprosentti laskenut Tamperetta lukuun ottamatta siedettävälle tasolle.
Toisaalta olen seurannut kauhun sekaisin tuntein ay-liikkeen lakkoilua, jolla voi olla nopeat vaikutukset talouskasvuun ja investointeihin Suomessa. Talouskasvun jatkon varmistamiseksi meillä on edessä vielä monta haasteellista uudistusta 2. asteen koulutuksen reformista työelämän joustojen uudistamiseen. Pirkanmaalla tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Olemme rakentaneet yhteistyössä vuonna 2019 aloittavan uuden säätiöyliopiston ja saaneet yliopistolle loistavan johdon rehtori Mari Wallsin tueksi – lämpimät onnittelut vielä koko porukalle.
Keväällä valittava maan seuraava hallitus perii merkittävän infran korjausvelan ja liikenteen päästöjen vähentämisvelvoitteen. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi junan käyttö on paras lääke. Tampere–Helsinki-väli on Suomen liikennöidyin väli kaikilla liikkumismuodoilla. Kiskoilla tätä väliä matkustaa vuosittain 4,5 miljoonaa ihmistä ja pelkästään radan peruskorjaustarve on valtava – lisäkapasiteetista puhumattakaan.
Pääradalla Helsingistä Ouluun tai radan välittömässä vaikutuspiirissä asuu valtaosa suomalaisista ja tuotetaan merkittävin osa Suomen BKT:sta. Pääradalla on valtava merkitys elinkeinoelämän kansainväliseen kilpailukykyyn, ja sen rakentaminen 2- tai 4-raiteiseksi on merkittävin keino alentaa liikenteen päästöjä tavoitteiden mukaiselle tasolle.
Kapasiteetin lisäys avaa Oulun eteläpuolen ruuhkat niin henkilö- kuin tavaraliikenteelle ja helpottaa liikennöintiä vientiteollisuudelle tärkeisiin Pohjanmaan satamiin. Pääradan kehittäminen avaa mahdollisuuden kahden tunnin juniin Porista, Seinäjoelta ja Jyväskylästä Helsinkiin. Tampereelta etelään kapasiteetin lisäys auttaa kaikkia Suomen kasvukäytävän kaupunkeja niin kauko- kuin lähiliikenteessä ja muodostaa pääradalle yhtenäisen työssäkäyntialueen.
Kaikki isot kehityshankkeet raiteilla – kuten tunnelit ja lentoradat – vaativat kapasiteetin lisäyksen Tampere–Helsinki-välille, muutoin ne ovat vähän hölmöläisten hommia. Pääradan suunnittelu tulisi aloittaa jo loppuvuonna Tampere–Riihimäki-väliltä ja siksi valtion lisätalousarvioon tämän kuun lopulla tulisi saada vielä 1 miljoonan lisäpanostus.
Antti Eskelinen
toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari