Aloittavan Euroopan komission poliittisessa ohjelmassa korostuvat vahvasti turvallisuus ja Euroopan unionin kilpailukyvyn parantaminen. Eikä aiheetta, sota Euroopan maaperällä tulee vaatimaan EU:lta tukea Ukrainalle sekä akuutissa tilanteessa että tulevassa jälleenrakentamisessa.
Samaan aikaan EU:n kilpailukykyyn on saatava ryhtiä. Alkavalla ohjelmakaudella on pystyttävä uudistamaan talouden kasvulääkkeitä, sillä kilpailijamaiden taloudet ovat kirineet EU:n ohi. Tässä tullaan sisämarkkinoihin. Ne ovat EU:n kilpailukyvyn vahvin lähde.
Suomelle ja suomalaisille yrityksille EU:n sisämarkkinat ovat elintärkeä kasvun perusta. Ne tarjoavat yrityksillemme käänteentekevän edun: reilun 5 miljoonan suomalaisen sijaan pääsemme kiinni 450 miljoonan kuluttajan kotimarkkinaan.
Sisämarkkinoita kutsutaan usein unionin kruununjalonkiveksi, jonka kiiltoa on pyritty kirkastamaan vuosi toisensa jälkeen. Silti työlistalla roikkuvat samat tekemättömät asiat: tarpeettoman hallinnollisen taakan minimointi, EU-lainsäädännön säntillisempi noudattaminen jäsenmaissa, sääntöjen ja standardien harmonisointi sekä tasapuoliset kilpailuolosuhteet kaikkialla unionissa.
Yritysten näkökulmasta tämä keskeneräisyys saa sisämarkkinat näyttäytymään 27 erilaisen järjestelmän palapeliltä. Vielä on matkaan siihen tavoitetilaan, että yritysten bisnes sujuisi täysin esteettä jäsenmaiden rajojen yli.
Euroopalla on valtava kasvukiri edessään. Nyt jos koskaan on päästävä hyödyntämään sisämarkkinoiden koko potentiaali. Siksi sisämarkkinoiden kehittämiseen ja syventämiseen on ryhdyttävä uudella kunnianhimolla. Kaupanesteitä on purettava ja sääntelyä harmonisoitava. Sisämarkkinoihin panostaminen kannattaa. IMF:n arvioiden mukaan se voisi tuoda EU:lle yli viiden prosentin BKT-kasvun.
Samaan aikaan kun sisämarkkinoiden valuviat on korjattava, on myös löydettävä uusia lääkkeitä kasvun ja kilpailukyvyn takaamiseksi. EU:sta on tehtävä vetovoimainen markkina, joka houkuttelee kansainvälisiä investointeja, pääomaa ja osaajia. Nyt kehitys on mennyt toiseen suuntaan: esimerkiksi EU:n panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat jääneet USA:sta jälkeen ja myös investointikuilu on kasvanut entisestään.
Toivoa paremmasta on. Tulevalta komissiolta on saatu oikeansuuntaisia avauksia niin kilpailukyvyn priorisoinnista kuin esimerkiksi paremmasta sääntelystä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut vähentää yritysten raportointivelvoitteita peräti neljänneksellä sekä panostaa vaikutusarviointeihin uudella otteella.
Molemmissa tavoitteissa on luvattu huomioida pk-yrityksiä erityisellä tavalla. Näiden osalta elinkeinoelämä kirittää siirtymään sanoista tekoihin. Myös jäsenmaiden on sitouduttava samoihin tavoitteisiin ja toimiin.
Päivi Wood
Johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto