– Kaikki käymäni HHJ-koulutukset ovat olleet hyviä, mutta tämä oli erityinen, sanoo Toni Koskinen HHJ Prosta.
Jo ensimmäinen Toni Koskisen näkemä ilmoitus HHJ Prosta vangitsi tämän huomion. Nyt on kiinnostava koulutus, hän ajatteli. Toinen ilmoitus sai tekemään päätöksen. Pakkohan tuohon on osallistua!
Tuoreen HHJ Pro -kurssitodistuksen haltijana Koskinen toteaa tänään, että olipa mahtava kokemus.
– Kaikki käymäni HHJ-koulutukset ovat olleet hyviä, mutta tämä oli erityinen. Ennakkotehtävät, ohjelma, luennoijat, opinnäytetyö – kaikki oli tarkkaan mietittyjä. Sain odotuksilleni ja sijoitukselleni täyden vastineen.
Aiemmilla HHJ-koulutuksilla Toni Koskinen viittaa HHJ-kurssiin ja HHJ-puheenjohtajakurssiin. Toivomus on, että HHJ Prohon osallistuva olisi suorittanut näistä vähintään toisen. Lisäksi häneltä odotetaan vankkaa hallitustyökokemusta.
HHJ Pron kahdeksan lähipäivää järjestetään internaattina. Osallistujat keskittyvät koulutusjaksojen teemoihin tiiviisti ryhmässä, joka on mahdollisimman vähän tekemisissä muun maailman kanssa. Olimme kuin kuplassa, Koskinen kuvaa.
– Vetäytymisen ansiosta huomio säilyy käsiteltävissä asioissa. Pro on muutenkin niin intensiivinen, ettei sen aikana ehdi miettiä oikeastaan mitään muuta. Lähipäivien jälkeen olin yleensä puhki, mutta hyvällä tavalla.
Internaattitoteutuksen seurauksena oma ryhmä tulee hyvin tutuksi. Luottamus ja läheisyys ruokkivat keskusteluja, joita HHJ Prossa käydään ahkerasti.
– Koulutushan etenee keskustellen. Niihin kannustetaan, vaaditaankin. Ryhmän ei missään vaiheessa sallittu pudota moodiin, jossa osa vain kuuntelee hiljaa. Oli osallistuttava ja laitettava itseään välillä likoon.
– Ryhmäni oli mahtava. Oli osaamista ja oli näkemystä. Tuntui kuin olisin tullut kotiin, sillä ihmiset olivat niin samanhenkisiä. Keskityimme hallitustyöhön ja sen rooliin yrityksen kehittämisen tukena. Oman mausteensa pohdintoihin antoivat julkiselta sektorilta tulleet osallistujat. Näkökulmiamme avarrettiin.
Opinnäytetyön aihe elävästä elämästä
Toni Koskinen kertoo osallistuneensa HHJ Prohon omistajana, toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä.
– Tiedostan, että erilaisiin rooleihin kätkeytyy myös problematiikkaa, sillä kun hatut vaihtuvat päässä, myös näkökulma maailmaan vaihtuu. Sudenkuoppiakin asetelmassa lymyää.
Omat kokemukset, erilaiset roolit ja työ hallitusammattilaisten hakijana ja arvioijana antoivat aiheen HHJ Pro -opinnäytetyölle. Koskinen pohtii työssään motiiveja ja arvoja pk-yritysten hallitustyössä ja niistä mahdollisesti kumpuavia ristiriitoja.
Psykologina hän ei tyytynyt pelkkään ilmiöiden kuvailuun vaan esittää myös konkreettisia ratkaisuja havaitsemiinsa haasteisiin.
– Kun työssäni alan etsiä hallitusammattilaista yritykseen, selvitän ensiksi yrityksen tarpeet. Jos omistajat ovat hyvin eri-ikäisiä, esiin voi nousta hyvinkin erilaisia tarpeita. Taustalla voi olla myös erilaisia arvoja. On siis ymmärrettävä arvopohja, jolla hallitus toimii. Vasta sitten voin arvioida uuden hallitusammattilaisen sopivuutta kokonaisuuteen.
Koskinen on havainnut, että joskus hallituksessa ollaan ulospäin diplomaattisia ja samanmielisiä. Ristiriitoja ei tohdita ottaa esille, vaan niistä mieluummin vaietaan.
– Työssäni vertaan omistajastrategiaa yritysstrategiaan. Puhuvatko omistajat aina totta, kun omistajastrategiaa tehdään? Mikä on heidän todellinen tahtonsa? Omistajastrategiaan voi jäädä piilotettuja agendoja, joista kukaan muu ei ole tietoinen paitsi yksi henkilö.
Pois mukavuusalueelta
Koskisen mukaan johtoryhmät ovat hallituksiin verrattuina suorapuheisia, sillä niissä käsitellään tunnuslukuja ja muita yrityksen menestykseen välittömästi vaikuttavia asioita. Jos hallituksen kokouksia on harvakseltaan, hallituksen sisäinen dynamiikka voi jäädä löyhäksi.
– Ja jos hallitukseen on vieläpä kutsuttu omistajien kavereita, mukavuusalueelta on vaikea irtautua vaikeissakaan asioissa.
– Aika monessa yrityksessä hallitustyötä vasta opetellaan, Koskinen sanoo.
– Ensimmäinen kehitysaskel voisi olla, että hallitus sopii sisäisistä pelisäännöistä ja yhteisistä tavoitteista. Tai jos kehittämisessä on vaikea päästä alkuun, yritykseen voitaisiin perustaa advisory board, joka syöttää ideoita ja ajatuksia hallituksessa pohdittavaksi. Advisory boardin kokoonpano voi olla hyvinkin monipuolinen ja ideoiltaan lennokas.
Konflikteja ei pidä pelätä
Nyt joku saattaa sanoa, että tavallisten ihmisten on vaikea nostaa kissa pöydälle toisin kuin psykologitaustaisen Koskisen. Tämä torjuu väitteen.
– Arvoristiriitoja ei ole välttämättä vaikea purkaa. Pitää ajatella, että ne ovat asioita siinä missä luvut ja muu hallinto. Konfliktit ovat tavallisia asioita ryhmätyössä ja hallituksissa. Ei niitä pidä pelätä.
Konfliktien ratkaisuun on tarjolla työkaluja. Koskinen esittää opinnäytetyössään viisi keinoa, jolla pk-yrityksen hallitus voi käsitellä erimielisyyksiään rakentavasti. Ne ovat vuoropuhelu ja aktiivinen kuuntelu, sovittelu, joustavuus arvoissa ja tavoitteissa, roolien ja vastuiden selkiyttäminen sekä yhteisesti sovitut päätöksentekomenetelmät.
– Avoin kommunikaatio, yhteistyö ja ymmärryksen lisääminen omistajien tavoitteista ja tahtotilasta ovat keskeisiä tekijöitä ratkaistaessa ristiriitoja ja kun varmistetaan yrityksen strateginen suunta, Koskinen tiivistää.
Opinnäytetyö innosti lukemaan
Toni Koskisen sanoo, että opinnäytetyön tekeminen oli oma lukunsa HHJ Pro -kokonaisuudessa.
– Aluksi se herätti minussa suorastaan lievää kauhua. Tuntui kuin pro gradun tuska opiskeluvuosilta palautuisi mieleeni, hän naurahtaa.
– Mutta hyvä kokemushan opinnäytetyö lopulta oli. Ohjaus oli taitavaa, ja professori Janne Ruohonen ohjaajan roolissa itsekin ihan pro.
– Opinnäytetyö sytytti minussa jälleen kipinän lukemiseen ja asioiden tutkisteluun. Tämä on johtanut uusien palvelukonseptien ideointiin yrityksessämme, hän kertoo.