Tapio Kujala, rehtori, toimitusjohtaja, Tampereen ammattikorkeakoulu
Suomessa syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alas – nyt se on mittaushistorian matalin. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 syntyi 44 933 lasta, mikä on 4 661 lasta vähemmän kuin vuonna 2021.
On selvää, että tarvitsemme Suomessa työperäistä maahanmuuttoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on velvoittanut korkeakouluja tavoittelemaan lisää ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen ja sitä kautta työmarkkinoillemme. Tampereen ammattikorkeakoulun osalta tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2030 mennessä meillä opiskelisi noin 2700 ulkomaalaista opiskelijaa, kun tällä hetkellä heitä on reilut 900.
Uskon, että pääsemme tavoitteeseen. Jo nyt kymmeneen englanninkieliseen koulutusohjelmaamme hakee liki 10 000 nuorta ympäri maapalloa. Ongelma onkin se, miten nämä nuoret saadaan suomalaiseen työelämään ja jäämään Suomeen. Euroopassa kilpailu näistä valmistuvista opiskelijoista on kova, sillä myös muualla on pula työvoimasta.
Ensimmäinen ja merkittävin asia, mikä Pirkanmaalla on saatava kuntoon, on harjoittelupaikat ulkomaalaisille opiskelijoille. Moni yritys arkailee harjoittelupaikkojen tarjoamista vierasta kieltä puhuville opiskelijoille. Osaammeko tai pystymmekö?
Haluaisin kannustaa yrityksiä, pienistä suuriin: kyllä pystytte! Meidän tehtävämme korkeakouluissa on auttaa teitä.
Olemme TAMKin Environmental Engineering -tutkinto-ohjelmassa kehittäneet tandem-harjoittelumallin. Tandem-harjoittelulla tarkoitetaan harjoittelua, jossa kansainvälinen opiskelija tekee työharjoittelua yhdessä suomen kieltä puhuvan opiskelijan kanssa ja suomalainen opiskelija toimii osan aikaa harjoittelusta mentorina ja tutorina.
Mallilla pyritään parantamaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä sekä nopeuttamaan valmistumista. Kun tilannetta verrataan esimerkiksi suomalaisiin opiskelijoihin, kansainvälisen opiskelijan on vaikeampi saada tekemästään työstä korvausta.
Kansainväliset harjoittelijat eivät ole yritykselle riesa vaan mahdollisuus. Esimerkiksi tehtävät, joiden suorittamiseen liittyy laajaa tiedon hankintaa englanninkielisistä lähteistä sekä kerätyn tiedon prosessointia, ovat hyviä esimerkkejä itsenäisistä työkokonaisuuksista, joiden tulokset ovat helposti hyödynnettävissä. Tiedämme myös, että monissa kulttuureissa palvelu tai asiakkaiden kohtaaminen ja arvostaminen ovat taitoja, joissa suomalaisilla on paljon parannettavaa.
Tandem-harjoittelumalli on yrityksille kokeilemisen arvoinen, sillä riskit ovat pienet ja mahdolliset hyödyt suuret. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiongelmaa perustellaan useimmiten kielitaidon puutteella. Toisaalta jos mahdollisuutta ei koskaan anneta, yritysten kielitaito ei myöskään kehity.
Kansainvälistymisen lisäksi tandem-harjoittelumallin hyödyntäminen antaa yrityksestä positiivisen mielikuvan ja signaalin hyvästä ennakointikyvystä. Tällä voi olla suurikin merkitys sellaisilla aloilla, joilla osaajatarve on suuri. Hyvämaineisen ja hyvin tunnetun yrityksen on helpompi saada hyviä tekijöitä.
Tapio Kujala
rehtori, toimitusjohtaja
Tampereen ammattikorkeakoulu