Projektipäälliköt ovat pitkään keskittyneet hallinnollisiin tehtäviin: suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin. Nykypäivän monimutkaisissa ja nopeasti muuttuvissa projekteissa tämä ei enää riitä.
Johtajuus vaatii entistä laajempaa näkökulmaa. Projektipäällikön on omaksuttava visionäärin rooli, jossa hän motivoi tiimiään, edistää itseohjautuvuutta ja varmistaa projektia tukevan organisaation pitkän aikavälin tavoitteita.
Olemme lukeneet lukuisista julkisen sektorin epäonnistuneista projekteista. Ongelmia on niin infraprojekteissa kuin hyvinvointialueiden pystyttämisessä. Julkiset hankkeet ylittävät usein budjetit ja aikataulut, mikä paljastaa perinteisten projektipäälliköiden rajoitteet määritellä projektille oikeat tavoitteet ja tavat saavuttaa ne. Johtajan on ymmärrettävä sekä tekniset että inhimilliset näkökulmat ja johdettava muutosta niin, että organisaatio pystyy hyödyntämään teknologian tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti.
Johtajan on varmistettava, että henkilöstö ymmärtää muutoksen hyödyt ja on sitoutunut niihin. Teknologian käyttöönotto on ennen kaikkea johtajuuskysymys, jossa vaaditaan kykyä yhdistää tekninen ymmärrys ja ihmisten johtaminen. Tuore CNN:n artikkeli (Meyersohn, N. 2024) kuvaa, kuinka McDonald’s yllättyi positiivisesti itsepalvelukioskien käyttöönotossa. Sen sijaan, että kioskit olisivat vähentäneet työntekijöiden tarvetta, ne lisäsivätkin sitä kasvaneen kysynnän vuoksi. McDonald’s lisäsi henkilöstönsä koulutusta ja valmisti heitä uusiin rooleihin, kuten keittiötehtäviin ja asiakkaiden opastamiseen kioskien käytössä.
Toisaalta kilpailijat epäonnistuivat vastaavissa hankkeissa, koska ne eivät huomioineet muutoksenhallintaa eivätkä varmistaneet henkilöstön sitoutumista. Heidän palvelunsa eivät vastanneet asiakastarpeita, eikä henkilökunta ymmärtänyt muutoksen hyötyjä tai saanut riittävää koulutusta palvellakseen asiakkaita uudella tavalla. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on, että johtajat ottavat vastuun sekä teknologian että inhimillisten tekijöiden huomioon ottamisesta.
Olen todistanut työssäni samaa ilmiötä. Kun autoin asiakastani digitalisaation kehittämisessä ja tietoturvan parantamisessa, huomasimme, että uuden teknologian käyttöönotto vaati paljon enemmän kuin vain teknisiä ratkaisuja. Se edellytti muutoksenhallintaa, henkilöstön koulutusta ja uusien toimintatapojen omaksumista. Johtajuudella oli keskeinen rooli sen varmistamisessa, että teknologian tuomat muutokset integroitiin saumattomasti organisaation kulttuuriin ja arkeen.
Johtajuus ei ole titteli, vaan tapa toimia
Kehittyminen projektipäälliköstä johtajaksi ei ole helppoa. Yksi suurimmista esteistä on epäonnistumisen pelko. Amy Edmondsonin käsite “älykäs epäonnistuminen” korostaa, että oppimiseen johtavat epäonnistumiset ovat arvokkaita (Edmondson A. 2023: Right kind of wrong). Johtajan tulee nähdä virheet oppimismahdollisuuksina ja rohkaista tiimiään tekemään samoin. Tämä vaatii rohkeutta astua epämukavuusalueelle ja hyväksyä haavoittuvuutensa.
Toinen haaste on itsensä kehittäminen. Joe Navarron mukaan poikkeukselliset ihmiset erottautuvat asenteellaan ja käyttäytymisellään (Navarro J, 2021: Be exceptional). Johtajan tulisi kehittää itsekuria, havaintokykyä, eettisyyttä ja empatiaa. Nämä ominaisuudet auttavat häntä johtamaan tehokkaasti ja inspiroimaan muita.
Johtajuus ei ole titteli, vaan tapa toimia. Tulevaisuuden johtajat ovat muutoksen mahdollistajia, jotka ymmärtävät teknologian vaikutukset ja osaavat inspiroida tiimejään. He uskaltavat näyttää inhimillisyytensä, rakentavat luottamusta ja luovat psykologisesti turvallisen ympäristön, jossa tiimi voi kasvaa ja innovoida ilman pelkoa epäonnistumisesta.
Jos haluaa kehittyä tulevaisuuden johtajaksi, on oltava valmis jatkuvaan oppimiseen, uskallettava astua epämukavuusalueelle ja olla avoin palautteelle. Mestaruus vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja rohkeutta olla oma itsensä. Oletko sinä valmis ottamaan seuraavan askeleen johtajuudessasi?
Roope Tassberg
Tassberg Consulting Oy