Ketä tuetaan, miten tuetaan, koska tuetaan? Korona on kohdellut yrityksiä epätasaisesti eri toimialoilla ja toimialojen sisälläkin. Avun kohdentaminen oikein onkin haaste poliitikoille, arvioivat Pirkanmaalla yritysten auttamiseksi tiivistä yhteistyötä tehneet Pasi Mäkisen (vas.) Pirkanmaan Yrittäjät, Harri Airaksisen Business Tampere ja Antti Eskelisen Tampereen kauppakamari.
Korona ja sen vaikutukset hallitsivat tämän vuoden Pirkanmaan talousfoorumia.
– Täysin selvää on, että kansantalous ei kestä uutta lockdownia. Kun koronapandemian selättämisen ensimmäisessä aallossa mentiin terveys edellä, nyt on mentävä talous edellä, sanoi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.
Hän oli huolissaan siitä, että vaikka hallitus ja poliitikot kuulevat yritysten näkemyksiä, ne eivät kuuntele.
– Teollisuusyritysten suurin haaste on se, että ihmiset eivät pääse liikkumaan. On avattava matkustus ulkomailta ja ulkomaille. Koronasuhdeluvut on asetettava eurooppalaiselle tasolle, ei pidä laatia omia tiukempia raja-arvoja ja siten vaikeuttaa matkustamista vielä entisestään.
Eskelinen huomautti myös, että pk-yritysten investointitukiprosentteja on nostettava, jotta investointeja saataisiin liikkeelle. Nyt ne ovat yrityksen koon mukaan 30 ja 50, ne voisivat olla esimerkiksi 50 ja 80.
Koronatoimista plussaa Eskelinen antoi työmarkkinaosapuolille lomautusjärjestelmän nopeasta joustavoittamisesta. Sen sijaan koronaan luotu yritysten tukipolitiikka ei saanut pelkkää kiitosta.
– Jos yritys tekee kymmenien miljoonien tappion, mutta saa muutaman satatuhatta tukea… kohtelu on kyllä aika kovaa. Suomessa on kuitenkin selkeä tilintarkastusjärjestelmä, ja sitä voitaisiin hyödyntää koronatukien jakamisessa ja tappioiden todentamisessa.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen piti koronatukia onnistuneina, vain kustannustuki oli heikko väline.
– Muilla tuilla pelastettiin monta yritystä ja lähdettiin kehittämään asioita, esimerkiksi verkkokauppaa ja tekoälysovellusten käyttöä.
Hän arvioi, että jatkossa vientiteollisuuden alihankkijat ovat suurissa vaikeuksissa, eivätkä tapahtumateollisuus ja ravintolat kestä enää minkäänlaisia rajoituksia.
– Nyt pitää katsoa alueellisesti tilannetta ja selkeyttää päätöksentekoa. Jos alueella ei ole koronaa, rajoituksia voisi höllentää, se olisi oikeaa politiikkaa.
Pirkanmaalle on Business Tampereen toimitusjohtajan Harri Airaksisen mukaan tullut koronatukia kaikkiaan 121 miljoonaa euroa, niistä Business Finlandin koronatukea 80 ja ELY-keskustukea 20 miljoonaa euroa. Tukia on saanut 6000 yritystä.
Pirkanmaan talousfoorumi 2020 lähetettiin Blue Screen Studiolta. Foorumiin oli ilmoittautunut 400 seuraajaa. Kuva Jenna Myllykoski
Veronkorotuksiin ei ole varaa
Pirkanmaan toimialojen alkuvuotta foorumissa esitellyt Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund näki eurooppalaisten kauppakumppanien elvytyspakettien mahdollisesti tuovan valoa teollisuuden näkökenttään. Nykyistä enemmän keskustelua hän kaipaa kotimaisen kuluttajan asemasta.
– Auttaisiko yrityksiä, jos kuluttajilla olisi enemmän rahaa käytössä? Ostokset säteilevät kaupan ketjuissa laajasti muillekin aloille. Finanssikriisissä pidettiin kuluttajien ostovoimaisuutta tärkeänä, nyt en tällaista keskustelua ole kuullut. Toki kuluttaja päättää, ostaako kotimaista vai ulkomaista, mitä verkkokauppaa käyttää, missä matkailee.
Myös Harri Airaksinen piti ostovoiman turvaamista tärkeänä.
– Keinoja siihen on, esimerkiksi veronalennukset, kuten alv:n alennus, muut tukitoimet – ja on poliittisen päätöksenteon asia, mitä tehdään.
Veronkiristyksiin Sjölundin ja Airaksisen mielestä ei nyt ole varaa.
Osaamisesta pidettävä ennakoivasti huoli
Tampereen kauppakamarin jäsenyritysbarometriä esitellyt johtaja Peer Haataja arvioi, että liikevaihtojen lasku ei vielä ole kovin rajusti vaikuttanut henkilöstömääriin. Joka tapauksessa lomautusaikaa ja irtisanomisiakin olisi nyt osattava hyödyntää niin, että turvataan osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen.
– Ennakoivaa muutosturvaa tarvitaan, esimerkiksi Nokian ja Microsoftin irtisanomisten aikainen Bridge-ohjelma toimi hyvin. Voisiko se olla myös teollisuudelle väline kouluttaa ja kehittää osaamista, sujuvoittaa palaamista työmarkkinoille, kun tilanne paranee? Tarvitaan yhteistyötä kunnan, työhallinnon ja yritysten kesken, ja jos resursseja pitää lisätä, kysytään valtiovaltaa apuun.
Talousfoorumin yrityskommentaattori, Linkosuon
Kahvila Oy:n toimitusjohtaja Kati Ehrola.
”Tunnelmat? Päivästä riippuen kylmästä lämpimään ja rajoituksista riippuen erittäin pessimistisiä. Meillä oli tarkoitus tehdä suuria muutoksia yrityksessä. Keväässä myönteistä olikin se, että laiva nostettiin telakalle ja saimme kaksi kuukautta rauhassa katsoa, millaisia korjaustoimia se vaatii. Olemme tehneet nyt paljon suunnitelmia, laittaneet niitä käytäntöönkin jo. Toivottavasti rajoituksia alallemme ei enää tulisi, tai ainakin ne pitäisi tehdä alueellisesti. Toivottavasti kuunneltaisiin alamme asiantuntijoita, heiltä ehdotuksia ja vinkkejä löytyy varmasti.”
”Tunnelmat? Neutraalin ja pessimismin välissä. Tosin olemme juuri investoineet merkittävästi Tampereen toimintayksiköihin, kehitämme valmistamiskyvykkyyttä toimittaa automaatioprojekteja. Keskitämme toimintoja, parannamme toimistotiloja ja työoloja. Odotan, että saamme aktiivisella testaamisella lyhennyksiä karanteeniaikoihin ja että rajat Eurooppaan normalisoituvat, jotta kulkeminen asiakkaissa helpottuu. Matkustusrajoitukset ovat iso ongelma tällä hetkellä. Mutta olemme me kauppaa teamsillakin tehneet. Osa muutoksesta ja etänä tekemisestä jää, ja matkustamista tarkastellaan jatkossa kriittisemmin. Mutta uskon kyllä, että kun rajoitukset helpottavat, palaamme aika nopeasti lentoreiteille.”
Talousfoorumin yrityskommentaattori, Valmetin Automaatio-liiketoimintalinjan johtaja Sami Riekkola.
PIRKANMAAN toimialojen liikevaihto laskussa tammi-kesäkuussa. Koronapandemian vaikutukset iskivät vuoden toisella neljänneksellä.
Pirkanmaan talousfoorumissa käsiteltiin Pirkanmaan maakunnan toimialojen liikevaihdot vuodelta 2019, vuoden 2020 tammi-kesäkuun tilanne ja Tampereen kauppakamarin jäsenyritysbarometrin tulokset alkuvuodelta ja odotukset loppuvuoteen.
Pirkanmaan kaikkien toimialojen kokonaisliikevaihto supistui 1,7 % tammi-kesäkuussa. Teollisuuden liikevaihto supistui samana ajanjaksona 2,7 prosenttia. Pudotus oli hiukan hitaampaa kuin koko maassa, jossa teollisuuden liikevaihto supistui samalla ajanjaksolla 6,9 %.
Varovaisesti arvioiden pandemian vuoksi liikevaihtoa on kaikkiaan Pirkanmaalla menetetty 270 miljoonaa euroa.
Tampereen kauppakamarin jäsenyritysbarometriin vastasi 350 yritystä. Kaikista vastaajista 49 % kertoi liikevaihdon olevan pienempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Seuraavan kuuden kuukauden aikana 41 % uskoi tilanteen säilyvän ennallaan ja viidennes uskoi sen paranevan. Kolmannes vastaajista uskoi liikevaihdon heikkenevän seuraavan kuuden kuukauden aikana.
120 vastanneesta vientiyrityksestä 61 % kertoi tilauskannan olevan alempana kuin vuosi sitten. Seuraavan kuuden kuukauden aikana 43 % uskoi sen heikentyvän edelleen ja 38 % säilyvän ennallaan. 19 % uskoi tilauskannan paranemiseen.