Tänä syksynä moni asia muuttuu Tampereen ja Pirkanmaan EU-edunvalvonnassa. Rakenne on ravisteltu uusiksi ja toiminnan perustana on rahoittajien kanssa tehty palvelusopimus. Brysselissä yhteysjohtajana aloittanut Harri Airaksinen tekee paluun EU-tehtäviin, joista hänen uransa aikoinaan alkoi.
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Business Tampere Oy uutisoi huhtikuussa, että se ottaa hoitaakseen Tampereen ja Pirkanmaan EU-edunvalvonnan sekä kumppanuuksien ja rahoitusaktivoinnin palvelut.
Samalla julkaistiin Business Tampereen toimitusjohtajan Harri Airaksisen siirtyminen Tampereen ja Pirkanmaan uudeksi EU-edustajaksi ja toimiston johtajaksi Brysseliin syyskuun alusta lähtien.
Tehdessämme tätä haastattelua elokuussa Airaksinen valmisteli muuttoa Brysseliin sekä työssään että yksityiselämässään. Hän kontaktoi rahoittajien ja sidosryhmien edustajia ja tapasi muiden EU-toimistojen edustajia. Koti Tammelassa oli pantu myyntiin. Brysselistä hän oli vuokrannut asunnon muutaman kilometrin päästä Tampereen uudesta EU-toimistosta, joka sijaitsee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin-toimitiloissa.
– Toimistomme on käytännössä yksi huone, mutta puitteet ovat loistavat. Yhteiselo suomalaisen elinkeinoelämän etujärjestön kanssa on meille kaikin puolin hyödyllistä, Airaksinen sanoo.
Pari viikkoa heinäkuusta oli kulunut kielikylvyssä Villefrance-sur-Merissa.
– Puhun ranskaa kohtuullisen sujuvasti, sillä opiskelin sitä jo yliopistossa ja olin opiskelijavaihdossa Ranskassa. Brysselissä olen työskennellyt aikaisemminkin, tosin siitä on jo 28 vuotta, mutta muistan hyvin, miten suotavaa oli osata muutakin kuin englantia.
Sidosryhmäsuhteista vastaava Airaksinen työskentelee EU-toimistossa aluksi yksin. Loppuvuodesta toimistoon aiotaan rekrytoida toinen henkilö päätöksenteon, rahoitusohjelmien ja -hakujen seurantaan sekä viestintään eri kohderyhmille.
Eikä tässä kaikki. Uuden mallin mukaisesti Business Tampere tuottaa EU-toimiston palvelut, mikä merkitsee sitä, että Brysselissä etulinjassa tehtävää työtä täydennetään ja jatketaan kotona Tampereella. Käytännössä se on esimerkiksi oikea-aikaisen rahoitusneuvonnan antamista yrityksille, kunnille ja tutkimusyhteisöille.
– Ilman vahvaa back office -yhteyttä työ Brysselissä jäisi narulla työntämiseksi, Airaksinen vertaa.
Back office -työtä aiotaan tehdä lisäksi asiantuntijaverkostossa, jossa on mukana EU-toiminnan rahoittajien edustajia. He välittävät taustaryhmänsä tarpeita ja viestejä edunvalvonnan tietoon.
Esimerkiksi Tampereen kauppakamari on asettamassa verkostoon oman asiantuntijansa, jonka kautta pirkanmaalainen elinkeinoelämä saa ääntään kuuluviin.
EU-toimiston arvioitu budjetti vuodelle 2025 on noin 420 000 euroa. Sen rahoittavat Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton lisäksi kaupunkiseudun kunnat ja Tampereen korkeakouluyhteisö. Neuvotteluja rahoituspohjan laajentamisesta jatketaan vielä.
Toista kertaa EU-toimistoa perustamassa
Harri Airaksinen oli perustamassa myös Tampereen ensimmäistä EU-toimistoa, joka avattiin vuonna 1999.
– Olin ollut pari vuotta töissä Brysselissä, ennen kuin tulin Tampereen kaupungin virkamieheksi. Osallistuin kaupungilla työryhmään, jossa suunniteltiin EU-edustuksen tavoitteita ja ensimmäistä toimistoa. Pyöritin myös EU-koulutusohjelmaa kaupungin työntekijöille.
– Se oli kansainvälistymisen aikaa, ja tavoitteet olivat tietenkin toisenlaiset. Halusimme mukaan eurooppalaisiin verkostoihin ja kaupunkipolitiikkaan, ja lähdimme tekemään tunnetuksi Tamperetta ja Suomea tuoreena Euroopan unionin jäsenenä.
25 vuoden työ on tuottanut hyviä tuloksia.
– Meistä on tullut haluttu kumppani esimerkiksi älykaupunkien ja teollisuuden verkostoissa ja siruteknologiassa. Toivottavasti olemme sitä pian myös puolustus- ja turvallisuusalalla.
Tampereen kaupunkiseudulle tärkeimmät verkostot tällä hetkellä ovat suurten eurooppalaisten kaupunkien Eurocities, Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRIN ja älykaupunkien verkosto OASC.
Airaksinen sanoo, että nykyään toiminnassa korostuvat oikeiden kumppanien hankkiminen EU-rahoitteisiin projekteihin, seudun ja sen osaamisen markkinointi ja edellä mainittu verkostoituminen.
Hän alleviivaa rahoituksen hankintaa.
– Olemme saaneet esimerkiksi Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahaa pyöreästi 80 miljoonaa euroa vuosittain Pirkanmaalle, mutta voisimme hankkia sitä enemmänkin. Ohjelmarahoituksen lisääminen on mielestäni tavoitteiden kärjessä, sitä ei käy kieltäminen. Lisäksi on pyrittävä vaikuttamaan ohjelmiin ennakoivasti, jotta niihin saadaan meille oikeantyyppisiä sisältöjä.
– Henkilösuhteet ovat edelleen tärkeitä, Brysselissä pitää olla läsnä, hän sanoo ja painottaa myös ”tuotteen” hyvää kuntoa.
– Meillä on maailmanluokan yrityksiä ja osaamista, joita lähden markkinoimaan mielelläni.
Airaksisen mukaan mahdollisuuksia on vaikka mihin. Tästä todistaa vaikkapa EU:n viime keväänä tekemä rahoituspäätös, joka toi Tampereen yliopistolle 20 miljoonaa euroa puolijohteiden kehittämiseen. Yhdessä valtion vastinrahan kanssa summa nousee 40 miljoonaan, ja sillä Tampereen yliopisto osallistuu puolijohdetutkimukseen. Tampereelle rakennetaan myös siruosaamiskeskus. Summa on kaikkien aikojen suurimpia yksittäisiä yliopistolle kohdennettuja investointeja.
Viesti oli selvä: nyt pitää satsata!
EU-edunvalvonnan uudet kuviot perustuvat vuosi sitten tehtyyn selvitykseen, jota varten haastateltiin sekä rahoittajia että asiakkaita. Niiltä kysyttiin, miten EU-edunvalvonnan pitäisi uudistua.
– Tampereen seudulla on nykyään ihan eri tavalla potentiaalia kuin 25 vuotta sitten. Meillä hyvää ja kiinnostavaa osaamista monella alalla, kuten erityisesti puolustus- ja turvallisuusalalla, myös terveys- ja hyvinvointiteknologiassa. Nyt on uskallettava satsata, painottivat kaikki selvitykseen haastatellut tahot.
– Emme ole siis aloittamassa alusta, vaan uudistumassa nykyaikaan, Airaksinen muistuttaa.
– Haluamme palvella entistä paremmin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikassa, teollisuuspolitiikassa ja yritysrahoituksessa. Emme unohda myöskään kuntia, joilla on omat EU-tarpeensa.
Business Tampere lisäsi pari vuotta sitten EU-rahoitushakujen neuvontaa ja yritysten aktivointia palkkaamalla rahoitusvastaaviksi Jari Aholan ja Mika Kolarin.
– Kun EU-toimiston selvitystä tehtiin, ehdotin, voisiko EU-toimisto olla Business Tampereen palvelu, koska meillä oli jo rahoitusneuvontaa. Näin saisimme kokoon täydellisen paketin. Siitä idea sitten lähti ja sai kannatusta.
– Edunvalvonnan rahoittajille palvelusopimus on hyvä malli. Puolitylysti sanottuna jos ei tule tulosta, ei tule myöskään rahoitusta. Ohjausryhmä asettaa työlle tavoitteet ja määrittää mittarit, ja lopuksi raportoidaan. Minusta se on reilua.
Viiden vuoden rutistus
Idea EU-yhteysjohtajan roolista tuli Airaksiselle omien sanojensa mukaan vähän puskista.
– Ensin minua nauratti, mutta sitten ajattelin, että miksipä ei. Olen alustavasti lupautunut tähän tehtävään viideksi vuodeksi. Vuosi tai kaksi on liian lyhyt aika, viidessä vuodessa jo näkee, miten onnistumme. Ai, mitä sen jälkeen? Minähän alan olla silloin lähellä eläkeikää!
Vakavoiduttuaan Airaksinen sanoo lähtevänsä matkaan hyvillä mielin ja jättävänsä Business Tampereen tyytyväisenä seuraajalleen Harri Ojalalle.
– Harri antoi hyviä näyttöjä jo operatiivisena johtajana, ja hän on verkostoitunut erinomaisesti teollisuuteen ja elinkeinoelämään.
– Olin pitkälti muutosjohtaja ja saatoin Business Tampereen nykyiseen asentoon. Ehkä on niinkin, että yhdeksässä vuodessa annoin annettavani. Uusia näkemyksiä tulee, ja toiminta voi osittain muuttuakin, ja se on tervetullutta.
Harri Airaksinen
Syntynyt 1968 Kuopiossa, Tampereelle 1970
1987 ylioppilas, Rellu eli Tampereen lyseon lukio
Koulutus
1993 yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto. Lisäksi ranskan kielen ja kirjallisuuden opintoja Tampereen ja Turun yliopistoissa.
Ura
1.9.2024– Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston johtaja Brysselissä
2016–2024 toimitusjohtaja, Business Tampere Oy
2017–2022 toimitusjohtaja, Visit Tampere
2007–2016 asiakasjohtaja, VTT Palvelut ja logistiikka
2005–2007 apulaiskaupunginjohtaja, Porvoon kaupunki
2001–2005 elinkeinojohtaja, Tampereen kaupunki
2001 viestintäpäällikkö, Media Tampere Ltd.
1996–2001 koulutuspäällikkö, Tampereen kaupunki
1998–1999 puolustusministeri Anneli Tainan erityisavustaja Lipposen I hallituksessa
1995–1996. Euroopan parlamentin jäsenen Ritva Laurilan eritysavustaja
1993–1994 suunnittelusihteeri, Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Tampereen kaupunginvaltuustossa kokoomuksen valtuutettuna kausina 2008–2012 ja 2016–2020.
”Tampereen kaupunkiseudun tarina on kunnossa. Olemme kyenneet vastaamaan trendeihin, jotka ovat olleet ajassa merkittäviä, ja osanneet valikoida, koska resurssit eivät riitä kaikkeen. Olen ylpeä, että olen saanut osallistua ohjelmaperustaisen elinkeinopolitiikan juurruttamiseen Tampereelle. Tampere on ollut edelläkävijä myös osaamista kokoavien yhteistoimintaverkostojen, ekosysteemien, hyödyntämisessä.”
Perheetön, asuu nykyään Brysselissä, loma-asunnon puolikas Torreviejassa Espanjassa.
Harrastukset
golf, raviurheilu, kuntoilu, ranskan kieli. Pitkäaikaiset harrastukset maalaaminen ja grafiikka ovat toistaiseksi tauolla ajan puutteen takia.
”Omistan osuuden lämminveriravurista, Jakob K. Bokosta, ja käyn raveissa myös ulkomailla. Olen kuulunut pitkään Teivon raviradan hallitukseen, ja olen Teivon vuoden 2026 Kuninkuusravien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Jatkan tehtävissä muutostani huolimatta.”
Työssä pohdittua
”Julkisrahoitettuun toimintaan tarvitaan lisää rohkeutta ja näkemyksellistä otetta. Mieluummin siis kymmenen päätöstä, joista kahdeksan on hyvää ja kaksi huonoa kuin että puserretaan vaivalla pari hyvää päätöstä. Asioita on saatava aikaiseksi, ja on hyväksyttävä tosiasia, ettei aina osu nappiin.”
Teksti Päivi Eskelinen • Kuvat Olli-Pekka Latvala