Viime vuonna eurooppalaisen ns. Nato-markkinan arvo oli noin 56 miljardia euroa. Suomen osuus siitä oli 1,3 miljardia.
Suomen Nato-jäsenyyden myötä kotimaisissa alihankintayrityksissä on havahduttu valtavaan mahdollisuuteen, joka markkinaan liittyy. Ei siis ihme, että Alihankinta goes Nato -seminaari keräsi salintäyteisen yleisön kuulemaan lisää aiheesta.
Suomessa Puolustusvoimien materiaalihankinnoista vastaa Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Sen tehtävänä on huolehtia Puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn rakentamisesta ja ylläpidosta. Logistiikkalaitos luo edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioille kaikissa valmiustilanteissa ja toimintaympäristöissä kaikkina vuorokauden aikoina.
– Logistiikkalaitos ei sinällään ideoi ja päätä siitä, mitä hankitaan. Laitos toteuttaa eri suorituskykyjen omistajien tekemiä toimeksiantoja. Olemme mukana teknisten määritelmien laadinnassa ja hankintojen kaupallinen valmistelu tehdään logistiikkalaitoksen esikunnassa, selvensi esikuntapäällikkö Jari Riihimäki.
Nato-jäsenyys on näkynyt logistiikkalaitoksenkin toiminnassa monella tavalla, muun muassa Naton suorituskykytavoitteiden huomioinnissa kansallisessa kehittämisohjelmassamme.
– Nato on esimerkiksi tunnistanut, että Pohjoismailla pitäisi olla ilmakuljetuskykyä enemmän kuin tällä hetkellä on. Yhteistyössä katsomme, miten asiaa voitaisiin korjata ja miten mahdollisia yhteisiä hankintoja voitaisiin tehdä. Logistiikkalaitos on liittouman toimijoiden aktiivinen yhteistoimintataho.
Nato-standardit ovat merkittävässä roolissa hankinnoissa. Natolla on noin1 500 standardia, joista noin puolet koskevat teknisiä vaatimuksia.
– Kehotan tutustumaan näihin standardeihin omilla toimialueillanne ja huomioimaan ne toiminnassanne. Se helpottaa asiointia Naton jäsenmaiden kanssa, Riihimäki korosti.
Hilma tärkeä kanava hankinnoille
Toimialapäällikkö Taina Hurme avasi Puolustusvoimien hankintaperiaatteita.
– Hankintojemme toteutumista ohjaavat julkisiin hankintoihin sekä puolustus- ja turvallisuushankintoihin liittyvät lait. Puolustusvoimien hankinnoista saa parhaiten tietoa seuraamalla julkisten hankintojen ilmoitustaulua eli Hilmaa.
– Hankinnoissamme on aika kovat vaatimukset, jotka etenkin pienille yrityksille voivat olla liian vaativia. Sen vuoksi laki mahdollistaa voimien yhdistämisen esimerkiksi alihankkijan, voimavara-alihankkijan tai ryhmittymän kanssa.
Taloudellisten ja teknisen vaatimusten lisäksi etenkin tietoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ovat tiukkoja.
– Se on tarpeen, koska Puolustusvoimien hankinnoissa käsitellään paljon salassa pidettävää tietoa, Hurme perusteli.
NSPA toteuttaa Nato-hankinnat
Naton logistiikka- ja hankintavirasto NSPA on se virasto, joka toteuttaa hankintapäätökset.
– Keskeisenä periaatteena on koota tarpeet yhteen, jotta voidaan pyytää tarjouksia suuremmista määristä ja saada paremmat ehdot. NSPA-politiikka perustuu julkisten hankintojen keskeisiin periaatteisiin. Ensimmäinen ohjeeni markkinoille haluaville yrityksille on, että ladatkaa verkosta NSPA:n hankintaohje. Se on kaikkien saatavilla ja siellä määritellyt asiat on tärkeä ymmärtää, kertoi apulaisosastopäällikkö Raine Pölönen, joka on aiemmin toiminut NSPA:n organisaatiossa.
– NSPA voi olla yhteydessä yritykseen esimerkiksi kiinnostuksenilmaisukirjeellä. Ennen tarjouspyyntöä voidaan myös järjestää konferenssi, jossa keskustellaan hankinnasta mahdollisten tarjoajien kanssa. NSPA:n kutsuihin kannattaa aina vastata, vaikka vastaus olisi kielteinenkin. Tässä suomalaisyrityksillä on paljon parannettavaa, Pölönen muistutti.
NSPA:n toimittajarekisteri on oleellisin asia kilpailutuksiin mukaan pääsemiseksi. Tultuaan hyväksytyksi toimittajarekisteriin yritys saa NCAGE-koodin ja käyttäjätunnukset NSPA:n järjestelmään, jolloin se pääsee näkemään tulevat kilpailutukset. NCAGE-koodi ei ole edellytys kilpailutuksiin osallistumiselle, mutta se helpottaa kaupankäyntiä NSPA:n kanssa ja lisää yrityksen tuotteiden näkyvyyttä hankintoja tekevien keskuudessa.
– Tuotteilleen yritys tarvitsee myös NSN-koodit, joiden saamiseksi tuotteen on oltava jo käytössä jonkin maan puolustusvoimissa.
Tanskalaissotilaiden jalkoja suojaavat suomalaiset sukat
Seminaarissa kuultiin myös käytännön esimerkkejä Nato-jäsenyyden tuomista liiketoimintamahdollisuuksista suomalaisyrityksille. Sukkamestareiden tehtaanjohtaja Jani Tarkki kertoi, miten ylöjärveläisyritys onnistui saamaan Tanskan armeijalta lähes miljoonan sotilaskäyttöön soveltuvan merinovillasukkaparin tilauksen. Tilaus on yhtiön historian suurin. Nelivuotisen sopimuksen arvo liikkuu neljän ja kymmenen miljoonan välissä lopullisen sukkamäärän tarkentuessa.
– Niin kenttäoloissa kuin laboratoriossakin toteutetuissa testeissä Sukkamestareiden monikerrosrakenteella varustetut merinovillasukat menestyivät erinomaisesti. Tärkein valintakriteeri oli laatu, Tarkki kertoi.
Sopimuksen myötä tuotteet on nyt kirjattu Naton hankintajärjestelmään, jolloin ne ovat helposti myös muiden jäsenmaiden saatavilla. Tämä voi avata ovia uusille samanlaisille tilauksille.
Kilpailutuksen voitto ohjannut strategiaa
Pirkkalassa toimiva, komposiitista valmistettuihin suojavarusteisiin erikoistunut FY Composites Oy valikoitui Suomen Puolustusvoimien komposiittikypärien toimittajaksi jo 1990-luvulla.
– Osallistuimme Puolustusvoimien kilpailutukseen ja tulimme valituksi. Yrityksen juuret ovat 1980-luvulla Holmingin telakan materiaaliteknisellä osastolla, ja ballistiset kevyet rakenteet ovat yrityksen osaamisen keskiössä. Viime vuosina olemme keskittyneet erityisesti puolustussektorin tuotteisiin, toimitusjohtaja Sanna Aho kertoi.
– Pääsy yhden valtion Puolustusvoimien toimittajaksi madalsi kynnystä solmia uusia kumppanuussuhteita. Meitä auttoi alkuun myös jäsenyys Suomessa toimivien puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusalan yritysten edunvalvontajärjestö PIA ry:ssä. Heillä on paljon hyvä tilaisuuksia ja koulutuksia. Jäsenille on tarjolla apua prosessin eri vaiheisiin.
Aho korosti myös oman aktiivisuuden merkitystä. NSPA-sivustoa kannattaa seurata säännöllisesti ja osallistuminen alan messuille ja tapahtumiin auttaa kaupankäynnissä.
– Vastaa myös kaikkiin osallistumispyyntöihin, vaikka et pystyisikään osallistumaan. Aktiivisuudesta saa ”lisäpisteitä”. Kannattaa aina arvioida myös mahdollisuutta toimia alihankkijana toiselle yritykselle.
Muutos yhdessä yössä
23-vuotiaaksi asekauppiaaksi itsensä esitellyt Finn Enterprise WW Oy:n toimitusjohtaja Wilhelmina Wadstein kertoi seminaariyleisölle tarinan siitä, miten elämä voi muuttua yhdessä yössä. Wilhelminalle muutos tarkoitti yllättävää ohjien ottamista yli 60-vuotiaasta perheyrityksestä. Pitkään toiminut yritys piti tuoda 2000-luvulle. Ensin ostettiin tietokone, sitten rakennettiin yritykselle verkkosivut ja määriteltiin strategia sekä visio. Yhtenä tärkeänä päämääränä on pääsy Nato-markkinoille.
– Asiakaskuntaamme kuuluu paljon puolustus- ja turvallisuusalan toimijoita, ja tavoitteena on edetä kotimaan viranomaistoimittajasta Nato-toimittajaksi. Maahantuomme muun muassa Simunition-harjoitusjärjestelmää, joka mahdollistaa viranomaisille harjoittelun omalla virka-aseella ja vaarattomilla patruunoilla.
Wilhelmina muistutti, että viranomaistoimittajaksi on mahdollista päästä esimerkiksi Hilma-hankintailmoituspalvelun kautta. Palveluita ja tuotteita on kilpailutuksessa miljardien arvosta eli mahdollisuuksia on tarjolla.
Elektronista sodankäyntiä kehitetään Tampereella
Saabin lentokoneteollisuus sai alkunsa, kun uhka toisesta maailmansodasta alkoi konkretisoitua ja ruotsalaispoliitikot halusivat luoda kotimaiseen tuotantoon pohjautuvan lentokonetuotannon.
Tänään Saabin teknologiakeskus Tampereella on edistyksellisten elektronisen sodankäynnin ja johtamisjärjestelmien tuotekehitysyksikkö. Keskuksessa kehitetään uusia, innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan turvaamiseksi.
Johtaja Elisa Korin esitteli Tampereella kehitettyä Sirius Compact -passiivisensoria. Sirius havaitsee, luokittelee ja priorisoi tutka- ja datalinkkisignaaleja itse laitteen pysyessä huomaamattomana.
Sirius Compact on oivallinen esimerkki suomalaisesta huippuosaamisesta, jolla on kasvavassa määrin kysyntää nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Seminaaripäivän päätteeksi asiasta kiinnostuneet yritykset saivat käytännön opastusta NCAGE-koodin hakemiseen.