Markus Hietaniemi, Moore Idman Oy.
Osakeyhtiön hallituksen on otettava huomioon muutamia keskeisiä asioita tilanteessa, jossa yhtiön varoja annetaan velaksi yhtiön lähipiirille. Lähipiirilainan on oltava aina liiketaloudellisesti perusteltua eli sen on palveltava yhtiön etuja ja toiminnan tarkoitusta.
Osakeyhtiölain mukaan lähipiiriin kuuluvat muun muassa määräys- ja/tai äänivaltaa käyttävät sekä yhtiön johtoon kuuluvat eli toimitusjohtaja ja hallitus. Osakeyhtiölaki ei sisällä suoria säännöksiä lähipiirilainoista ja niiden antamisesta. Lähipiirilainojen lainmukaisuutta tuleekin arvioida aina yhtiöjärjestyksen määräysten ja erityisesti tiettyjen osakeyhtiölain yleisten periaatteiden näkökulmasta.
Toiminnan tarkoitus
Lähipiirilainan antaminen tulisi aina olla liiketaloudellisesti perusteltua eli sen on palveltava yhtiön etua ja toiminnan tarkoitusta. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseen kuuluu harvoin lainata varoja yhtiön lähipiirille. Osakeyhtiölain valmisteluissa todetaankin, ettei ehkä koskaan ole perusteltua lainata suuria summia omistajille tai johdolle niin, että siitä olisi yhtiölle hyötyä. Esimerkiksi koroton laina on vaikea perustella liiketaloudellisin syin.
Johdon tehtävä
Johdon yleisellä huolellisuusvelvoitteella voidaan katsoa olevan kaksi keskeistä tehtävää. Sen tarkoitus on
estää johtoa tekemästä päätöksiä tai toimia, joilla ei ole yhtiön toiminnan tarkoituksen edistävää vaikutusta. Lisäksi on huolehdittava, ettei toimilla loukata omistajien yhdenvertaisuutta tai velkojien asemaa. Lainan myöntäminen lähipiiriin kuuluvalle voi siis rikkoa tätä huolellisuusvelvoitetta.
Yhdenvertaisuus
Vaikka lähipiirilainalle voitaisiin todeta olevan liiketaloudellisesti hyväksyttävät perusteet, saattaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden loukkaaminen johtaa osakeyhtiölain vastaiseen lainaan. Toisin sanoen lähipiirilainan tulisi hyödyttää myös kaikkia osakkeenomistajia. On huomioitava myös, että esimerkiksi alihinnoiteltu korko tai vakuudettomuus lähipiirilainassa saattaa tuottaa perusteetonta etua muiden osakkeenomistajien kustannuksella.
Varojen jakaminen
Jos liiketaloudellista perustetta ei ole, tällöin voidaan lainan antamisen edellytyksiä tarkastella osakeyhtiölain varojen jakamiseen liittyvien säännösten perusteella. Varoja voidaan jakaa seuraavilla tavoilla: osingonjakona tai jakamalla varoja vapaan oman pääoman rahastosta, alentamalla osakepääomaa, hankkimalla tai lunastamalla yhtiön omia osakkeita tai kun yhtiö puretaan ja poistetaan rekisteristä. Muu kuin edellä lueteltu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkaa ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojen jakoa.
Osakkeenomistajat voivat kuitenkin yksimielisesti ”sivuuttaa” liiketaloudellisen perusteen vaatimuksen sekä yhdenvertaisuuden periaatteen päättämällä lähipiirilainan antamisesta – edellyttäen että yhtiöllä on jakokelpoisia varoja. Lisäksi on huolehdittava, että lainan antaminen ei vaaranna yhtiön maksukykyä ja velkojien asemaa.
Mikäli varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää saaneensa lainan vastoin osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä, saadut varat on palautettava. Lisäksi on huomioitava, että laiton varojen jako voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen varojen jakamisesta päättäneille. Jos laiton lähipiirilaina johtaa osakkeenomistajien tai velkojien suojan loukkaamiseen, voi päätöksen tehneille seurata myös rikosoikeudellinen vastuu osakeyhtiörikoksesta.
Markus Hietaniemi
senior manager, HT
Moore Idman Oy