Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari
Kesän ja syksyn aikana on uutisoitu laajasti konkurssien kasvusta. Huomiota ovat herättäneet rakennusyhtiöiden ja talonrakennustoimialalla tapahtuneet konkurssit. Valitettavasti ennätyksiä rikotaan myös Pirkanmaalla.
Vuosi sitten toimialalla oli koko vuoden aikana 40 konkurssia. Tänä vuonna elokuuhun mennessä toimialan konkursseja on vireillä jo 41.
Vaikea tilanne vaatii kannanottoja maan hallitukselta. On puhuttu esimerkiksi liikenne- ja infrahankkeiden aikaistamisesta.
Pirkanmaalla on ainakin kaksi hanketta, jotka voidaan laittaa liikkeelle vaikka heti: Tampereen henkilöratapihan uudistus ja Valtatien 9 parannus välillä Tampere-Orivesi. Molempien suunnitteluvalmius on erinomainen, ja molemmat ovat myös kansallisen investointiohjelman kiireellisimmissä koreissa.
Kun akuuteista kriiseistä selvitään, on katsottava tulevaisuuteen ja hahmoteltava ääriviivoja 2030- ja 2040-luvuille.
Tampereen 2010-luvulle ajoittuu merkittäviä päätöksiä, joista osa valmistui 2010-luvun lopussa ja osa 2020-luvun alussa. Näiden hedelmät kantavat pitkälle. Tampere on 2020-luvun voittaja, mutta entä tämän jälkeen?
Muut kasvukeskukset ovat ihailleet Tampereen menestystä, mutta eivät ole olleet toimettomia. Turku on saamassa tunnin junansa. Se muuttaa väistämättä kasvukolmion dynamiikkaa. EK:n mukaan vihreitä investointeja on suunnitteilla 140 miljardin arvosta.
Ne painottuvat länsi- ja etelärannikolle kiertäen Pirkanmaan.
On myös huomattava, että muuttoliike Tampereelle ja muihin kasvukeskuksiin hidastuu 2040-lukua lähestyttäessä. Suomi on silloin saavuttanut kaupungistumisessa eurooppalaisen tason.
Tampereen kaupunkiseutu ja Pirkanmaa voivat luoda edellytyksiä tulevaisuuden investoinneille. Tiekartta löytyy maakuntakaavasta, jota täydennettiin liikenteen ja logistiikan vaihemaakuntakaavalla. Isoja asioita viedään eteenpäin myös seutuyhteistyöllä. Tärkeimpinä työkaluina ovat rakennesuunnitelma ja MAL-sopimukset.
Vuoteen 2040 tähtäävää, seudullista rakennesuunnitelmaa päivitetään, ja siitä pyydettiin äskettäin mielipiteitä. Huomioita sai erityisesti Tampereen monitulkintainen lausunto Valtatien 3 kehittämisestä.
Iso hanke herättää keskustelua, ja hyvä niin. Keskustelusta on puuttunut kuitenkin elinvoimanäkökulma. Mistä seutukunta saa investointeja 2030-luvulla? Entä onko meillä tarjota tänne haluaville yrityksille kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja?
Valtatien 3 kehittäminen vähentää liikennehäiriöitä ja säästää matka-aikoja. Kun ajokilometrit vähenevät, vähenevät myös energiakulutus ja päästöt. Elinvoiman näkökulmasta myönteiset vaikutukset osuvat etenkin teollisuuteen sekä tukku- ja vähittäiskauppaan, rakentamiseen sekä kuljetusten ja varastoinnin toimialoille. Valtatien oikaisu ja järjestelyratapihan siirto antaisivat mahdollisuuden täysin omaa luokkaansa olevan sisämaan logistiikkakeskuksen rakentamiselle.
Vastaavasti moni asia ei ole mahdollista ilman kehittämistoimia. Esimerkiksi Tampereen unelmoimalle ratapihan siirrolle ei juurikaan ole edellytyksiä ilman valtatien oikaisua.
Osa keskustelijoista on myös maalaillut kuvaa hankkeen varojen vaihtoehtoisesta käytöstä. Tiehankkeiden kehittämiseen varattuja varoja ei käytetä lähijuniin eikä pyöräväyliin. Jos niitä ei käytetä Pirkanmaalla, ne varataan muun Suomen tiehankkeisiin. Politiikan ammattilaiset tämän toki tietävät, mutta houkutus näytellä tietämätöntä käy joskus ylitsepääsemättömäksi.
Markus Sjölund
johtaja
Tampereen kauppakamari