Toimitusjohtaja Ari Selander, Viestintätoimisto Selander & Co Oy.
Kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan haasteet, käytännöt ja tulevaisuudennäkymät eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin.
Pandemia on muuttanut jokaisen yrityksen toimintaa – pakotettuna tai vapaaehtoisesti. Luemme ja katsomme joka päivä spekulaatioita taudin ja markkinahäiriön voimasta, kestosta sekä selviytymiskeinoista. Ilma on sakeana kysymyksistä.
Onko jotain, mikä ei muutu?
On. Pandemiaa edeltäneet kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan haasteet, käytännöt ja tulevaisuudennäkymät eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin. Niiden merkitys yksityisten pk-yritysten, pörssiyhtiöiden ja julkisten toimijoiden toiminnassa sekä menestyksessä korostuu nyt entisestään.
Vastuullisuuden merkityksen kasvuun uskoo peräti 93 prosenttia keskisuurten ja suurten suomalaisyritysten johtajista. Heistä noin 80 prosenttia uskoo myös yritystensä vastuullisuusresurssien lisääntyvän. Valtaosalla yrityksistä on kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita strategioissaan. Yritykset myös uskovat vastuullisuudesta saatavien liiketoimintahyötyjen olevan suurempia kuin niiden varmistamiseen käytettyjen resurssien.
Poimin nuo faktat FIBS (Finnish Business Society) -yritysvastuuverkoston viime vuoden tutkimusraportista. Sen kohderyhmänä oli Suomen 1 000 suurinta yritystä ja muuta merkittävää toimijaa. Vastaajina oli lähes 200 toimitusjohtajaa, yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja päällikköä.
Samaisessa raportissa on kuvattu vastuullisen toiminnan viisi tärkeintä liiketoimintahyötyä: 1) maineen rakentaminen ja brändin arvon kasvattaminen, 2) tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistaminen, 3) asiakastyytyväisyyden lisääminen, 4) riskien hallinta, 5) kilpailukyvyn tai -edun lisääminen. Tärkeysjärjestys tietysti vaihtelee organisaation koon ja yrityksen toimialan mukaan. Lisäksi vastuullisuudella on olennaisesti merkitystä muun muassa nykyisen ja rekrytoitavan henkilöstön kannalta.
Liki kaikkien, myös tamperelaisten yritys- ja julkisorganisaatioiden vastuullisuusagendalla on jo tovin ollut yksi muita tärkeämpi painopiste: ilmastonmuutoksen hillintä. On varmaa, että se on agendalla myös pitkälle tulevaisuuteen.
Peräti 87 prosenttia suomalaisyritysten johtajista arvioi ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen liittyvien energiateemojen olevan yritykselleen tärkeä tai erittäin tärkeä vastuullisuuden painopiste. Uskoisin teeman tärkeyden olevan samoissa lukemissa myös tamperelais- ja pirkanmaalaisyrityksissä. Tuore esimerkki – tämän lehden edellisestä numerosta lukemani – tulee Pirkanmaan valmistavasta teollisuudesta. Toimialalla on nyt laaja yhteishanke, jolla se pyrkii keventämään osaansa alueellisesta hiilikuormasta. Toivottavasti hanke nousee ja lentää! Alueen vaikuttavin ja kansainvälisestikin mielenkiintoinen ilmastotoimija on tietysti Tampereen kaupunki, samoin sen hiilineutraaliustavoitetta toteuttavat tytär- ja osakkuusyhtiöt.
Toki yrityksillä on ja pitää olla muitakin vastuullisuuden painopisteitä kuin vain ilmasto- ja ympäristökysymykset. Sellaisia ovat muun muassa toiminnan eettisyys, kiertotalous, henkilöstön yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus sekä kestävä kulutus. Näitä ja muita vastuullisen toiminnan tavoitteita summataan kattavasti esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa (Sustainable Development Goals), joiden saavuttamiseen Suomikin on sitoutunut.
Jokainen vastuullisuuden painopiste on arvokas ja kehittämisen arvoinen jokaiselle kestävään toimintaan sitoutuneelle yritykselle ja muulle organisaatiolle. Kehityksestä ja tuloksista pitää myös viestiä sekä raportoida avoimesti – sekin on olennainen osa vastuullisuutta.
Ari Selander
toimitusjohtaja
Viestintätoimisto Selander & Co. Oy