Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari.
Osaamisen jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan resursseja, mutta erityisesti rohkeaa etunojaa kokeilla ja tehdä asioita toisin.
Koronan kaltaiset pandemiat patistavat yritykset kehittämään teknologiavälitteistä työskentelyä. Samaan aikaan työelämän nopea muutos edellyttää osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Työn tekemisen muutos on joissain tehtävissä selvästi nopeampaa kuin toisissa, osaamisen kehittämisen kustannukset kuitenkin jakaantuvat epätasaisesti. Nykyinen tutkintoperusteinen koulutusjärjestelmä on jäykkä vastaamaan näihin haasteisiin.
Muutos näkyy selkeimmin asiantuntijatyössä, jossa ”verkon yli”-työskentely on mahdollista ja jossa työ ei ole sidottu tarkkaan aikaan ja paikkaan. Esimerkiksi ICT-toimialalla koodia syntyy kellon ympäri, tekijät vain ovat eri aikavyöhykkeillä. Yksi koodaa, toinen on lenkillä ja kolmas nukkuu. Monella tehtaalla tai asiakaspalvelutyössä muutos on kuitenkin erilainen. Teknologian kehitys muuttaa työtä ja edellyttää uusia taitoja, mutta esimerkiksi etätyön mahdollisuus on monissa tehtävissä paljon pienempi.
Korona toimii nyt katalysaattorina, pandemia on ”musta joutsen”, joka nopeuttaa kehitystä. Tämä edellyttää merkittävää panostusta jatkuvaan oppimiseen kaikilla tasoilla. Tarvitaan varmasti resursseja, mutta erityisesti rohkeaa etunojaa kokeilla ja tehdä asioita toisin.
Esimerkiksi Tampereen korkeakouluyhteisön rakentama Bazaar-alusta edustaa tällaista uutta, nykykoulutusjärjestelmästä poikkeavaa tapaa tehdä yhteistyötä ja tukea osaamisen kehittämistä. Ammatillinen koulutus tarvitsee jotain vastaavaa.
Sinänsä korona-ajan etätyön hyvä puoli on videoneuvottelu- ja pikaviestinten tehokkuus. Monissa tapauksissa työporukan saa paremmin koolle etäyhteyksin kuin fyysisesti. Näin voidaan lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja informaation kulkua.
Toisaalta kaikkien asioiden käsittely ei ole yhtä helppoa etänä kuin kasvotusten, esimerkiksi jos pitää kehittää ja ideoida uutta. Oma hankaluutensa tulee siitä, että valtaosa organisaatiomalleistamme on tehty enemmän tai vähemmän fyysisen kohtaamisen pohjalle. Johtaminen etänä on eri asia kuin johtaminen tapaamalla. Johtamisen tutkijat ja ammattilaiset tuokaa tietämyksenne tarjolle, sille on nyt ikkuna auki!
Yksi hyvin todennäköinen muutos on myös työmatkustamisen väheneminen. Jatkossakin on varmasti niin, että jo pelkästään keskinäisen luottamuksen aikaansaamiseksi on ensin hyvä tavata kasvokkain. Mutta kun luottamus on saavutettu, voidaan hyvin tavata teknologian välityksellä.
Joku ekonomisti voisikin laskea, mitä esimerkiksi 20 prosentin vähennys työmatkustamisessa tarkoittaa talouden ja tuottavuuden näkökulmasta. Yhteiskuntatieteilijät voivat sitten tutkia ja arvioida muita näkökulmia – niitä varmasti riittää.
Peer Haataja
johtaja
Tampereen kauppakamari