Juha Hemánus muutti Yhdysvalloista Suomeen tultuaan nimitetyksi Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihaun johtajaksi. Hemánuksella on Tampereella sukua ja juuria, ja hän on opiskellut ja työskennellyt kaupungissa viidellä eri vuosikymmenellä.
– Kulttuuripääkaupunkina Tampere rakentaisi modernisti siltoja Eurooppaan ja saisi kansainväliset osaajat pysymään täällä entistä paremmin, hankejohtaja Juha Hemánus linjaa.
Tampere tavoittelee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä yhdessä pääkumppaninsa Mänttä-Vilppulan ja 18 pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Kerta on Tampereelle toinen; edellisen kerran se kisasi vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin statuksesta. Tuolloin voiton vei Turku.
Tällä kertaa muut suomalaiset kandidaatit ovat Oulu ja Savonlinna, jotka Tampereen tavoin ovat liikkeellä seutukunnittain. Savonlinnan tukena on peräti neljä Itä-Suomen maakuntaa.
Juha Hemánuksen mukaan edellisestä kerrasta on otettu opiksi ja saatu uudelle kierrokselle hyvät eväät.
– Hanke on valtava ja ajankin kanssa joudutaan kilpailemaan, mutta hyvillä mielin työskennellään, hän sanoo.
Hakuprosessi on kaksivaiheinen. Ehdokkaat jättävät ensimmäiset hakemukset ensi toukokuun alkuun mennessä. Kesäkuussa julkistetaan jatkoon päässeet, jotka jättävät uuden, entistä kattavamman ja perustellumman hakemuksen helmikuun 2021 loppuun mennessä.
Voittaja ratkeaa keväällä tai kesällä 2021 eurooppalaisen raadin tekemien haastattelujen ja kaupunkivierailujen jälkeen.
Tampere pohjusti kulttuuripääkaupunkihakua tekemällä kaupungille kulttuuristrategian, joka päähakijakaupungeilla täytyy olla hakemusta jättäessään. Viime syksynä valmistuneen, vuoteen 2030 ulottuvan kulttuuristrategian otsikko on Kulttuurista kestävästi kasvava kaupunki.
Yhdenvertaisuuden pääkaupunki
Tampereen ja Pirkanmaan hakuun budjetoitiin viime vuonna 700 000 euroa. Tälle vuodelle on suunnattu suunnilleen sama summa, jos jatkopaikka aukeaa.
– Nyt alkuvuodesta olemme vaiheessa, jossa kirjoitamme ensimmäisen pääkaupunkihakemuksen ydintä, ohjelmaa. Se on hakemuksen kriittisin osa, jolla raati yllätetään ja kilpailu voitetaan, Hemánus sanoo.
Ohjelmaa luodaan eri taiteenalojen ja kulttuurin ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä kansalaisten ideoiden pohjalta. Hemánus ei avaa ohjelmasisältöjä tässä vaiheessa, mutta kuvaa sitä valtavaksi määräksi pirkanmaalaista intellektuellia pääomaa.
Tamperelaisuus ja pirkanmaalaisuus tulevat ohjelmassa vahvasti läpi. Kattoteemana on yhdenvertaisuuden pääkaupunki.
– Kulttuurikäsitys, johon hakemuksemme perustuu, ei rajoitu pelkästään perinteisiin taiteenlajeihin. Emme jaa sisältöjä korkeakulttuuriin ja populaarikulttuuriin. Asioita tehdään ammattilais- ja amatöörivoimin yhteisöllisesti ja osallistaen.
Sisällössä esiin nousevat muun muassa ympäristö- ja luontoarvot, pirkanmaalainen ruoka, digitaalinen kulttuuri, e-urheilu ja perinteiset urheilulajit. Mukana on lasten, nuorten ja ikäihmisten kulttuuria.
– Ja koska tämä on kansainvälinen projekti, mukana on monikulttuurisuutta ja erilaisia elämäntapoja.
Yritysstrategiaa valmistellaan
Hemánuksen mukaan kulttuuripääkaupunkina Tampereella on hieno tilaisuus kehittää kaupunkia ihmisten ehdoilla ja heitä kuunnellen.
– Nykyinen muutosvauhti on nopeaa. Vanhat tamperelaiset seuraavat ihmeissään, mitä kaupungille tapahtuu, eivätkä uudet tamperelaiset tunne enää Pispalaa tai Nekalaa.
– Kulttuuripääkaupunkina rakentaisimme modernisti siltoja Eurooppaan ja saisimme kansainväliset osaajat pysymään täällä entistä paremmin. Tarvitsemme uusia tapoja ja käytäntöjä, vieraanvaraisuutta, työpaikkoja ja mahdollisuuksia työskennellä englanniksi.
Yritykset ovat Hemánuksen mukaan jatkossa näkyvä osa hanketta.
– Luomme parhaillaan kulttuuripääkaupungin yritysstrategiaa. Se ei ole vielä julkinen, mutta tulossa ollaan! Olen varma, että myös yrityksille löytyy kiinnostavia sisältöjä, hän sanoo.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen
