Trumpin tullit, kotimainen velkataakka ja investointien verotus nousivat esiin, kun EVA ja Tampereen kauppakamari kokosivat tamperelaisia keskustelemaan Suomen talouden suunnasta epävarmassa ajassa.
Suomen talouden tilaa, veropolitiikkaa ja hallituksen linjauksia punnittiin tiistaina 8. huhtikuuta Tampereen Technopoliksessa järjestetyssä ajankohtaistilaisuudessa, jonka järjestivät Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ja Tampereen kauppakamari. Tilaisuuteen oli kokoontunut yritysjohtoa, asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia kuulemaan tuoreita näkemyksiä hallituksen puoliväliriihen annista – ja Suomen asemasta kansainvälisen talouden ristiaallokossa.
Tampereen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja Päivi Itkonen-Melartin avasi tilaisuuden puhumalla tasaisemman talouspolitiikan tarpeesta.
– Varmaan kaikki ovat sitä mieltä, että sellainen tasaisempi kyyti sopisi. Mutta nyt tarvitaan sitä yhteen hiileen puhaltamista, ja siitä meillä on täällä Tampereella hyvät perinteet, Itkonen-Melartin totesi.
Hän korosti, ettei Suomi nouse pelkällä säästämisellä, vaan tarvitaan myös pitkän tähtäimen näkemyksellisyyttä. Erityisesti maailmantalouden myllerryksessä tarvitaan kykyä tehdä yhteistyötä ja tasata reittejä vaikeassa maastossa.
”Taas rytisee” – Trumpin tullit ravistelevat maailmankauppaa
EVAn johtaja Emilia Kullas käsitteli puheenvuorossaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kauppapoliittisia toimia, jotka ovat herättäneet huolta Euroopassa. Trumpin hallinto on asettanut laajoja tulleja sekä liittolaisilleen että kilpailijoilleen, mikä on kiristänyt kansainvälisiä kauppasuhteita.
– Tullit ovat Trumpille hallinnan väline. Ne ovat keino taivuttaa talous omaan tahtoon, Kullas totesi.
Hänen mukaansa tullipäätökset on tehty nopeasti ja epäselvin perustein, mikä lisää markkinoiden epävarmuutta – erityisesti vientivetoiselle Suomelle.
– Tässä ei oikeasti voita kukaan. Me häviämme kaikki.
Vaikka tullit on markkinoitu yhdysvaltalaisille työpaikkojen palauttajina ja keinona hillitä maan valtavaa julkista velkaa, Kullas suhtautuu niiden vaikutuksiin kriittisesti. Hän kuitenkin korosti, ettei Trumpin toimia pidä aliarvioida:
– On iso virhe ajatella Trumpia naurettavana kaverina, joka ei ymmärrä mistään mitään. Trump ja Trumpin hallinto on ollut kuitenkin koko ajan selkeä: he ovat kertoneet mitä aikovat tehdä ja sitten tekevät sen.
Tullien lisäksi Kullas näki huolestuttavana asiana epävarmuuden kasvun – tilanteen, joka tuo mieleen pandemian ja finanssikriisin kaltaiset globaalit häiriöt:
– Tämä on taas niitä hetkiä, jolloin ei voi kuin sopeutua. Mutta tämän epävarmuuden kanssa me valitettavasti elämme vielä pitkään, hän kommentoi.
Kansainvälisen katsauksen jälkeen Kullas siirtyi Suomen tilanteeseen ja totesi sanomansa olevan ”synkkää mutta tarpeellista”.
– Meidän velkamme suhteessa BKT:hen lähestyy 87 prosenttia parin vuoden päästä. Liikkumavaraa poliitikoilla ei enää hirveästi ole.
Hän kritisoi hallituksen sopeutustoimia osin riittämättöminä, mutta myös niiden saamaa vastaanottoa.
– Se poru, mikä on noussut hallituksen leikkauksista, on ihan älyttömän suuri suhteessa siihen, mitä on oikeasti tehty.
Suomen ongelmat ovat hänen mukaansa pitkän aikavälin rakenteellisia: hidas talouskasvu ja liian suuri julkinen sektori suhteessa yksityisen sektorin vetokykyyn.
– Suomen talous kasvaa niin hitaasti, että sillä desimaalilla ykkösen jälkeen ei ole väliä, hän totesi.
Veropolitiikalla kasvua – mutta mistä suunnasta?
EVAn veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää jatkoi tilaisuudessa analysoimalla hallituksen kasvupyrkimyksiä verotuksen kautta. Hänen mukaansa Suomen talouden kipupiste on selvä:
– Hyvinvointiyhteiskuntamme on suurempi kuin taloutemme kantokyky.
Kujanpää korosti, että kasvun käynnistäminen ei tapahdu veronkiristyksillä, vaan suuntaa tulisi kääntää työn ja investointien verotuksen keventämiseen. Hänen mukaansa erityisesti työn verotus Suomessa on jo niin kireää, että se heikentää suoraan halukkuutta tehdä työtä.
– Meillä jää työtä tekemättä liian kireän työverotuksen takia, hän totesi ja viittasi myös EVAn arvo- ja asennetutkimukseen, jonka mukaan monet yrittäjät lisäisivät työntekoa, mikäli verotus kevenisi.
Toinen keskeinen keino olisi yhteisöveron alentaminen, erityisesti uusien investointien houkuttelemiseksi. Kujanpää muistutti, että Suomi on sitoutunut EU:n myötä globaaliin minimiveroon, mutta sen puitteissa on yhä tilaa liikkua.
– Jos kasvu tulee yrityksistä, on järkevää verottaa niitä vähemmän – ainakin aluksi.
Kolmantena hän nosti esiin Business Finlandin kautta haettavan 20 prosentin verohyvityksen suurille vihreille investoinneille. Malli on uusi, ja sen vaikutuksia seurataan parhaillaan. Kujanpään mukaan valtiovarainministeriö suhtautuu siihen kaksijakoisesti: tukea on tarjolla, mutta toiveena on, ettei hakemuksia tulisi liikaa.
– Tämä on Suomen vastaus kansainväliseen investointikilpailuun, hän kiteytti.
Lisäksi Kujanpää painotti verotuksen ennakoitavuuden merkitystä. Yritysten investointipäätökset perustuvat pitkälti siihen, miten vakaa ja ennustettava veroympäristö on.
– Yritykset haluavat hoitaa veroasiansa oikein – mutta niiden pitää tietää etukäteen, miten niitä verotetaan.
Kujanpää nosti esiin myös kotimaisen omistajuuden vahvistamisen, kuten säätiöiden ja sijoittajien roolin kasvuyritysten tukemisessa, sekä nykyisten esteiden purkamisen.
Lopuksi hän muistutti, että veropolitiikka ei voi elää kuplassa, vaan sen on otettava huomioon sekä äänestäjien että yritysmaailman näkemykset:
– Verot ovat Suomessa jo tapissa – eikä meillä ole enää helppoja kiristyskohteita.
Teksti ja kuvat: Jenna Auranaho