Air Baltic alkoi lentää toukokuun alussa suoria lentoja useisiin Euroopan kaupunkeihin. Kesäkuussa Tampere-Pirkkalan kenttä saa jälleen uuden yhteyden, kun yhtiö aloittaa Amsterdamin lennot kahdesti viikossa. Mari Nurminen iloitsee lentoaseman elpymisestä.
Matkustajaliikenteen hiljaiselo Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on vaihtunut vipinään Air Balticin avattua uudet reittinsä 1. toukokuuta. Ensimmäinen lento oli Malagaan, joka saateltiin matkaan ilmailuperinteen mukaisesti vesikasteella.
Seuraavina päivinä kasteen saivat myös muut avauslennot Kööpenhaminaan, Osloon, Müncheniin, Frankfurtiin ja Rodokselle.
– Nyt näyttää hyvältä. Odotamme kovasti, että pirkanmaalaiset löytävät lennot ja alkavat matkustaa omalta kotikentältään, sanoo lentoaseman päällikkö Mari Nurminen. Kaksi vuotta sitten tähän aikaan lentoasemalla elettiin epäuskoisissa tunnelmissa.
– Kun covid vaikutuksineen iski ja rajat menivät kiinni, matkustajalennot loppuivat siihen paikkaan. Ajattelimme silloin, että tämä kestää ehkä pari viikkoa, Mari Nurminen kertoo.
– Vaikka kaupallinen reittiliikenne pysähtyi, kaikki toiminnot lentoasemalla eivät suinkaan lakanneet. Lentoasema on ollut koko pandemia-ajan avoinna vuorokauden ympäri, sillä charterit, sotilasilmailu, rahtiliikenne ja siviililentokoulutus jatkuivat normaalisti.
Matkustajaliikenteen paluu alkoi viime syksynä Air Balticin ja Ryanairin aloitettua uudelleen säännölliset lentonsa.
– Lokakuuhun asti mentiin pienesti, siitä on noustu hitaasti, kiitos Air Balticin, Ryanairin sekä charterien. Nyt on edessä iso palauttava sykäys, Nurminen sanoo ja viittaa Air Balticin joulukuussa julkaisemaan päätökseen perustaa Tampere-Pirkkalaan base, kotikenttä. Myös Finnair on tehnyt paluun kentälle, samoin SAS.
– Base merkitsee, että Air Baltic sijoittaa tänne yhden koneistaan ja tuo sille oman miehistön ja mekaanikkoja. Kone ei pelkästään käy täällä, vaan operoi täältä käsin eli lentää nimettyihin kohteisiin ja yöpyy täällä. Uusi base tuo kasvun mahdollisuuksia ja uusia kohteita. Lisälentovuoroja on helpompi neuvotella kysynnän kasvaessa.
Basella on lisäksi suoria työllisyysvaikutuksia. Lentokentälle on rekrytoitu henkilökuntaa asiakaspalveluun ja turvatarkastukseen sekä pelastuspalveluun. Myös maahuolintayhtiö Airpro on rekrytoinut uutta henkilökuntaa lähtöselvitykseen, lentokoneen kuormaukseen ja vastaanottoon.
Buustia jääkiekon MM-kisoista
Mari Nurminen kuvaa Air Balticin basea tuloksena yhteiseen hiileen puhaltamisesta.
– Lentoyhtiöt ovat Finavian asiakkaita, mutta yksikään lentoyhtiö ei lennä tänne vain lentokentän takia, vaan liikennöinnille on oltava selkeät syyt. Finavian reittikehityksen ammattilaiset yhdessä Business Tampereen ja Visit Tampereen kanssa pystyivät vakuuttamaan Air Balticin, että talousalueellamme on kysyntää ja kiinnostavuutta. Siihen tarvittiin lisäksi seutuyhteistyötä ja panostuksia markkinointiin.
Nyt lupaukset on lunastettava. Nurminen kertoo, että lisääntyneet lennot ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja kysyntää on ollut.
– Odotukset kohteiden vetovoimasta ovat korkealla ja toive on, että saatuja lentoja myös käytettäisiin.
– Reiteillä pitää olla matkustajia molempiin suuntiin, jotta ne olisivat kannattavia, ja siihen tarvitaan matkailunedistämistoimia. Jääkiekon MM-kisat ovat hyvä buustaus tähän alkuun. Kisojen aikana liikenne lentoasemalla vilkastuu muutenkin, on paljon chartereita ja tilauslentoja.
Lentoliikennealue eli rullaus- ja kiitotiet kunnostettiin perusteellisesti 2018–2019, joten ne ovat Nurmisen mukaan hyvässä kunnossa.
– Terminaalit elävät matkustajavirtojen mukaisesti. Niitä muokataan tarvittaessa, jotta matkustajavirrat kulkevat läpi mahdollisimman sujuvasti. Vielä ei ole tarvetta muutoksille.
Lentoaseman kolme tukijalkaa
Mari Nurminen aloitti Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkönä loppusyksystä 2014.
– Ryanair oli juuri ilmoittanut lopettavansa lentonsa Tampere-Pirkkalasta, joten ajankohta oli aloittaessani hyvin haastava. Määrätietoisesti kuitenkin etsittiin uutta, ja onnistuttiin esimerkiksi saamaan lentoaseman naapuriin lentäjä- ja mekaanikkokoulutukset. Tässäkin tapauksessa yhteistyöllä saatiin aikaan uusi avaus. Pirkkalan kunta oli silloinkin hyvin aktiivinen toimija.
Lentäjien koulutuksesta vastaa Patria Pilot Training ja lentokoneasentajakoulutusta järjestää Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
– Voi sanoa, että Tampere-Pirkkalalla on kolme erillistä tukijalkaa: kaupalliset lennot, sotilasilmailu ja lentokoulutustoiminta. Koulutuksen ja sotilasilmailun ansiosta kenttä on pysynyt toiminnassa ja elinvoimaisena koronan aikana.
Toisen polven lentoaseman päällikkö
Mari Nurminen siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Finaviasta, jossa hän ehti työskennellä pitkään ennen nimitystään lentoaseman päälliköksi.
– Aloitin aikoinaan Aitovuoren aluelennonjohdossa, jonne pestauduin, kun opiskelin hallintotieteitä Tampereen yliopistossa. Valmistuttuani jatkoin Finaviassa ja työskentelin useilla sektoreilla muun muassa asiakkuuksien hoidossa.
Syitä Mari Nurmisen alanvalintaan ei tarvitse hakea kaukaa: isä oli Rovaniemen lentoaseman päällikkö ja Lapin aluejohtaja. Myös Nurmisella on oman kenttänsä lisäksi johdettavanaan Keski- ja Itä-Suomen alue, johon kuuluvat Tampereen lisäksi Kuopion, Jyväskylän, Utin, Hallin, Savonlinnan ja Joensuun kentät.
Lentolupakirjoja Nurmiselta löytyy kaksi.
– Asuimme lentoaseman vieressä. Rovaniemellä ei ollut kovin paljon tekemistä siihen aikaan nuorille, joten lennettiin sitten vapaa-ajat. Suoritin purjelentolupakirjan 15-vuotiaana ja 19-vuotiaana moottorilentolupakirjan.
– En ole lentänyt enää pitkään aikaan, se on aikaa vievä harrastus. Yhteisöllisenä toimintana se sopi siihen elämänvaiheeseen. Purjelentäminen on kyllä hienoa, kuin purjeveneilyä, jossa liikutaan tuulen ja virtausten mukana.
Nykyisistä harrastuksista kysyttäessä Mari Nurmista naurattaa.
– Teen tosi paljon töitä, se on vähän niin kuin intohimoni. Teen pitkiä päiviä lentoasemalla, sillä haluan olla näkyvissä ja henkilöstön tavoitettavissa arkisissakin asioissa. Minulle henkilöstö ei ole mikään juhlapuheiden juttu.
– Työni on hyvin vaihtelevaa. Lentoasemalla ei ole normipäivää. Välillä mietimme pieniä operatiivisia asioita, kuten mihin sijoitamme mainostauluja tai pysäköintiautomaatteja. Tietenkin työ on myös johtamista ja laajempia kokonaisuuksia, kuten strategian toimeenpanoa lentoasemalla ja talouden suunnittelua.
Merkittävän osan työajastaan Mari Nurminen varaa seudulliseen yhteistyöhön ja yhteydenpitoon asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.
– Seutuyhteistyö vie aikaa, koska sen puitteissa käsitellään paljon lentoaseman toiminnalle olennaisia asioita. Yhteydenpito, hyvät verkostot ja yhteistyö ovat olennaisia työkaluja menestyksekkään lentoliikenteen kehittämiselle.
– En ole lentänyt enää pitkään aikaan, se on aikaa vievä harrastus. Yhteisöllisenä toimintana se sopi siihen elämänvaiheeseen. Purjelentäminen on kyllä hienoa, kuin purjeveneilyä, jossa liikutaan tuulen ja virtausten mukana.
Mari Nurminen
1968 syntyy Tampereella
1987 ylioppilas, Rovaniemen keskustan lukio
1998 hallintotieteiden maisteri, Tampereen yliopisto
Työura
2007–2008 esikuntapäällikkö, alueellinen lennonvarmistus, Finavia Oyj
2009–20 suunnittelujohtaja, Finavia Oyj
2011–2014 valtioasiakkuudet, Finavia Oyj
2014 – Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö, Finavia Oyj
2016 – aluejohtaja, Finavia Oyj
Perhe
Puoliso Mikko Nurminen, kolme aikuista poikaa. Koti Tampereella.
”Kaksi pojista on jo maailmalla, kolmas suorittaa varusmiespalvelustaan tuossa kiitotien toisella puolella.”
Harrastukset
”Vapaa-aika kuluu ulkoillessa, lisäksi elokuvia ja lukemista. Vietämme edelleen paljon aikaa lasten kanssa.”
Mistä saan virtaan?
”Kun asiat menevät eteenpäin ja saadaan tuloksia. Teen työtäni rakkaudesta lajiin.”
Teksti Päivi Eskelinen
Kuvat Olli-Pekka Latvala