Pekka Petäjäniemi, hankintajohtaja, Väylävirasto
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 15.4. parlamentaarisessa työryhmässä laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne12 -suunnitelman, jolla liikenneväyliä ja liikennejärjestelmää suunnitellaan 12 vuodeksi.
Liikenne12 on Suomen ensimmäinen hallituskaudet ylittävä, liikenneinfran pitkäjänteiseen kehittämiseen ja ylläpitoon tähtäävä suunnitelma. Sellainen on ollut käytössä Ruotsissa 2000-luvun alusta lähtien. Oli jo aika saada suunnitelma myös Suomeen, saattaisi joku sanoa.
Liikennejärjestelmän kehittämisen yhteiskunnallisia päämääriä ovat maamme kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus. Liikenne12-suunnitelmassa on muun muassa toimenpideohjelma, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä ja liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.
Väylävirasto on aloittanut valmistautumisen Liikenne12-suunnitelman toimeenpanoon ja aloittanut keskipitkän aikavälin investointiohjelman ja tulevien vuosien suunnitteluohjelman luonnosten laatimisen. Eri alueilla on paljon oman maakuntansa kehittämiseen tähtääviä hankkeita, joita ne esittävät investointiohjelmaan.
Pirkanmaalla on tiehankkeista nostettu esille varsinkin valtatie 9 Alasjärveltä Oriveden suuntaan. Se onkin tärkeä hanke. Myös pääradan ja alempiasteisen tieverkon kunnon kehittäminen on nostettu päättäjien tietoon.
Investointiohjelmasta tulee asiantuntijatietoon perustuva näkemys väyläverkon kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja sitä hyödynnetään hallituksen talousarvioesitysten valmistelussa. Ohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, arvioidaan niiden vaikuttavuus sekä toteuttamisjärjestys Liikenne12 -suunnitelman rahoitusraamin puitteissa.
On muistettava, että eduskunta päättää myös jatkossa valtion väyläverkon investointihankkeista talousarviokäsittelyjen yhteydessä. Pitkäjänteisellä investointiohjelmalla on tarkoitus sulkea pois hankkeet, joiden suunnitteluvalmius ei vielä ole investointipäätöksen edellyttämällä tasolla. Liian varhaisessa suunnitteluvaiheessa tehty investointipäätös sisältää huomattavia, erityisesti kustannusarvioon vaikuttavia riskejä. Tällaisten kustannusten muutosten selittely päätöksentekijöille ei koskaan ole projektista vastaavan henkilön uran kohokohtia.
Liikennejärjestelmäkokonaisuus edellyttää jatkossakin hyvää yhteistyötä valtion ja kuntien välillä. Pitkäjänteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma antaa myös aiempaa paremmat mahdollisuudet menestyä EU-rahoitushauissa.
Liikenne12-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi korjausvelan vähentäminen 2,8 miljardista eurosta 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä. Väylänpidon rahoituksesta suurimman osan vie väylien välttämätön hoito, jolla taataan päivittäisen liikenteen sujuminen. Liikenne12-suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa vuodessa 1,4 miljardilla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Tämä antaa Väylävirastolle hyvät mahdollisuudet korjausvelan kasvun hidastamiseen, mutta korjausvelan vähentäminen edellyttäisi vielä suurempaa lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen.
Väylävirasto on yhdessä ELY-keskusten liikennevastuualueiden kanssa vahva tilaajaorganisaatio. Tavoitteemme on olla yhtenäinen, vaativa, mutta samalla rehti ja yhteistyökykyinen tilaaja, joka kehittää jatkuvasti osaamistaan ja menetelmiään.
Pekka Petäjäniemi
Hankintajohtaja
Väylävirasto