Yrityksille tarjotaan entistä jämäkämpää vääntövoimaa oman innovaatiokykynsä – ja kilpailukykynsä – parantamiseen, kun yritykset ja tutkimuslaitokset yhdistävä Dimecc Oy ja yritykset ja opiskelijat yhdistävä Demola Global Oy lähtevät strategisessa yhteistyössä vauhdittamaan yritysten tulevaisuustyötä. Kaksi isoa deetä ovat heittäneet pallon ilmaan. Yritysten tarvitsee vain ottaa siitä koppi. Nopeus ratkaisee.
Dimeccin iso tehtävä on yritysten tuotekehitys- ja tutkimussyklin nopeuttaminen, sillä ”speed is the new intelligence”, sanoo Dimeccin toimitusjohtaja Harri Kulmala. Klassinen strategiaprosessi, asioiden pyörittely ja kiinnittäminen johonkin ”muuttumattomaan” ei kompleksisessa ja alati muuttuvassa maailmassa enää toimi. Parempi on Kulmalan mukaan vaikka huonommankin suunnitelman varassa päättää tehdä ja alkaa tehdä. Tekemisen myötä viisaus lisääntyy.
– Olemme huomanneet, että Demolan mekanismi toimii, se voi nopeuttaa matkaa ideasta markkinoille. Se on huippuosaaja tällaisessa työssä.
Kulmala huomauttaa, että nopealiikkeisyyden korostaminen ei tarkoita tutkimustoiminnasta luopumista, painvastoin. Tuotekehittämiseen ja innovointiin pitää panostaa yhä enemmän, mutta yritysten työkalupakissa pitää olla monipuolisia kehittämisen tapoja.
– Suurin osa maailman tiedosta on oman organisaation ulkopuolella. Jotta tätä ulkopuolella olevaa tietoa pystytään hyödyntämään, sitä pitää päästä kuuntelemaan, mikä tarkoittaa, että ulkopuolinen taho on kohdattava. Siinä yrityksillä on haasteita. Niillä ei oikein ole resurssia, ihmistä, joka voisi kuunnella ja hakea ulkopuolista tietoa.
Joten: yritysten ihmiset ja ulkopuolinen maailma pitää kohtauttaa.
– Demola ja Dimecc ovat juuri niitä pumppuja, jotka kohtauttavat tehokkaasti.
Demola-prosessi on tiivis ja selkeä. Se kestää kahdeksan viikkoa ja se on ammattimaisesti fasilitoitu. – Se ei ole tiukka
tuotekehitysputki, vaan yhdenlainen leikkikenttä, jossa voi heittää hullujakin ideoita ja kehitellä mitä jos -asioita,
sanoo Tommi Järvinen Demolasta. Kuva Demola
On-stop-shop
Kymmenvuotiailla Dimeccillä ja Demolalla on yhteinen agenda: yritysvetoisen innovaatiotoiminnan edistäminen. Molemmat toimivat yhteiskehittämisen kentässä ja niillä on samaa, uudistumishaluista asiakaskuntaa. Siinä missä Demola tuo yhteen yritykset ja korkeakouluopiskelijat, Dimecc yhdistää yritykset ja tutkijakunnan. Opiskelijat ja tutkijat taas tulevat yleensä samoista oppilaitoksista.
– Olemme toimineet pitkään yhdessä osana yritysten uusiutumistarinaa, toisillemme liitännäisinä. Nyt yhteistyötä voidaan tehdä entistä tehokkaammin, kun Dimecc osti vähemmistöosakkuuden Demola Global Oy:stä. Oli sopiva aika – ja omistajiemme ja asiakkaidemme etu – mennä käytännössäkin yhteen ja tarjota asiakkaille yhden luukun palvelua, one-stop-shop. Nyt on integroitu tutkijat ja opiskelijat saman tutkimusongelman ratkaisijoiksi. Dimeccin omassa pakissa on Demola-työkalu.
Tarkoitus on ainakin osittain asettua yhteisiin tiloihin ja integroida Demola-projekteja systemaattisesti Dimeccin isoihin tutkimusohjelmiin. Tavoitteena on, että osin yhteisessä asiakaskunnassa syntyy jo lähiaikoina uudistavia ja radikaaleja Demola-projekteja yritysten oman uudistumisen vauhdittajiksi.
– Yritykset, jotka eivät vielä ole merkittävästi tehneet opiskelijoiden kanssa yhteistyötä, voisivat nyt innostua tästä, Kulmala sanoo.
Demola Globalin varatoimitusjohtaja Tommi Järvinen arvioi myös, että Demolan ja Dimeccin roolit täydentävät toisiaan: Demola tähtää nopeampaan ja ketterämpään innovaatiokyvyn rakentamiseen, Dimeccissä työ on pitkäjännitteistä ja tutkimuksellista.
– Yrityksille Demolan käyttö välineenä helpottuu ja dialogi teollisuuden kanssa saadaan entistä helpommin alkuun.
Demolan Tommi Järvinen sanoo, että yritysten olisi mietittävä omaa suhdettaan nuoreen sukupolveen ja kehitettävä
jatkuva vuorovaikutussuhde sen kanssa oman tulevaisuutensa tunnistamiseksi ja henkilöstönsä voimaannuttamiseksi.
– Kun menee hyvin,voiko tulevaisuustyön jättää huomiseksi? Onko niin, ettei nyt ehdi? Entä kun huomaa,
että tulevaisuustyötä pitäisi tehdä, onko silloin jo myöhässä? Demola on nyt teollisuuden oma ja helposti lähestyttävä
väline tulevaisuustyön tekemiseen. Kuva Annikaisa Knuutila
Mitä jos…?
Demolan rooli on olla akateemisen maailman ja elinkeinoelämän rajapinnassa adapterina, molempia osapuolia kunnioittaen.
– Monialaisuus ja ristiin ajatteleminen ovat vahvoja trendejä. Demolana tuomme yritysten ulottuville juuri sitä: sekoitamme yrityksiä ja opiskelijoita, ja opiskelijatkin ovat eri aloilta ja oppilaitoksista, Järvinen sanoo ja uskoo, että Tampere3-kehitystyössäkin Demola toimii malliesimerkkinä siitä, mitä kolmen korkeakoulun yhteistyö voi tarkoittaa.
Se, mihin tarpeeseen yritykset Demolaa käyttävät, on muuttunut vuosien aikana.
– Ennen yritykset shoppailivat korkeakouluosaamista, toivat opiskelijatiimin ratkaistavaksi jonkin ongelman. Eikä siinä mitään väärää ole, mutta se on aika lyhytjännitteistä. Nyt Demola on enemmän sitä, että yritysten oma henkilökunta on tiimissä mukana ja ratkaisee ongelmaa yhdessä nuorten kanssa. Ennen yritykset ajattelivat, että Demola-projektista pitäisi tulla ulos jokin patentti. Nyt kun henkilöstö on osallisena, projektin tulos onkin se, paljonko oma henkilöstö tekee patentteja lähivuosien aikana. Kyse on innovaatiokyvyn kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Opitaan itse tekemään paremmin.
Demolassa puhutaankin tulevaisuustyöstä, ennakoinnista, varautumisesta. Demotaan sitä, miltä tulevaisuudessa voisi näyttää. Unohdetaan tämän hetken rajoitteet ja mietitään: mitä jos…?
Esimerkiksi Oulun Demolaan rakennusliike toi pohdittavaksi, mitä tapahtuu, jos Ouluun tulee ratikka.
– Tai mitä tapahtuu, jos esimerkiksi sosiaalijärjestelmä tai jokin laki muuttuu, miten vaikkapa pankin pitäisi reagoida siihen. Tai olisiko muovialan yritykselle arvokasta seurustella nuorten kanssa nyt ja alkaa varautua siihen, millainen tulevaisuuden tuotteen pitää olla. Ei opiskelijoiden ole tarkoitus keksiä uutta patentoitavaa muovia, vaan pohtia, miten kuluttajakäyttäytyminen voi muuttua vuoteen 2028.
…freeseinä innovaatiotyöhön
Tommi Järvinen sanoo, että yritykset haluavat Demolasta samaa kuin mitä ne hakevat koulutuksilla, kansainvälisillä konferenssiosallistumisilla, työnkierroilla: että ihmiset eivät uraudu vaan pysyvät freeseinä tekemään innovaatiotyötä ja uusia tuotteita.
– Yritykset hakevat happea, uutta raikasta ilmaa, uusia näkökulmia omaan tekemiseen ja haluavat nuorten kautta oppia näkemään omaan tulevaisuuteensa.
Uusia näkökulmia avaa myös Demolan kansainvälisyys. Demola-allianssissa on 16 maassa 58 korkeakoulua, yhteensä 700 000 korkeakouluopiskelijaa. Ammattimaisia fasilitaattoreita on yli sata, heistä Suomessa 15.
– Yritykset voivat asettaa projektinsa mihin tahansa Demolaan ja käyttää alustaa liimana esimerkiksi omien korkeakoulu- ja partneriyritysyhteyksiensä rakentamiseen, uusien yhteistyökumppanuuksien tai liiketoimintamallien testaamiseen… Kansainvälinen ristiintekeminen lisääntyy koko ajan.
Tänä vuonna Demolan Aasia-ulottuvuus vahvistuu entisestään, ja alkuvuodesta se pääsi sopimuskumppaniksi Portugalin kansalliseen innovaatio-ohjelmaan – hyvään seuraan: muita sopimuskumppaneita ovat muun muassa MIT ja Garnegie Mellon.
DIMECC Oy on digiajan innovaatioalusta, joka yhdistää Suomen valmistavaa ja digitaalista teollisuutta sekä akateemista tutkimusta. Osakkeenomistajina on 69 suomalaista yritystä, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Dimeccin innovaatioalusta kohtauttaa vuosittain noin neljänneksen Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä ja yli 2000 teollisuuden ja tutkimuksen huippuosaajaa.
Dimeccin isojen tutkimusohjelmien teemoja ovat tai ovat olleet muun muassa teollisen internetin mahdollisuudet kunnossapitoliiketoiminnalle, autonominen meriliikenne eli muun muassa itseohjautuvat laivat sekä tekoälyn soveltaminen teollisuudessa.
DEMOLA on globaali innovaatiotoiminnan alusta, joka muuttaa vanhoja toiminta- ja ajattelutapoja sekä valjastaa yrityksen oman innovaatiopotentiaalin hyötykäyttöön. Se yhdistää toisiinsa yritykset, 58 korkeakoulua ja niiden yli 700.000 opiskelijaa 15 eri maassa.
Etusivun kuva: – Dimeccin ja Demolan yhdistäminen merkitsee Suomelle ainutkertaista mahdollisuutta luoda teollisuudelle ja korkeakouluille sekä nopeatempoinen että pitkäkestoinen yhteistyöalusta, sanoo Dimeccin toimitusjohtaja Harri Kulmala (oik.). Samaa mieltä ovat Demola Global Oy:n toimitusjohtaja Ville Kairamo (vas.), DIMECC Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Wärtsilän Marine Solutions liiketoimintayksikön digitalisaatiojohtaja Ilari Kallio sekä Demola Global Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Pirkanmaan innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen. Kuva Kari Aunola/DIMECC
Teksti Annikaisa Knuutila