Tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtajalle Raija Tapiolle ”Työniloa!” ei ole vain reipas huudahdus päivän mittaan, vaan syvällisesti merkityksellinen asia. – Työnilo vaikuttaa valtavasti työn tekemiseen, sen laatuun, omaan jaksamiseen ja potilaisiin.
Työnilo näyttää toteutuvan lukuinakin: Coxan potilaiden antama suositteluindeksi NPS (Net Promoter Score) on 98. Työntekijäkokemuksen mittari eNPS (Employee Net Promoter Score) eli ”suosittelisitko työnantajaasi” on 56 – tässä jo pistemäärä 30 tuottaisi arvosanan ”hyvä”. Vuoden 2024 lopussa T-Median toteuttamassa sosiaali- ja ter-veysalan työnantajamainetutkimuksessa Coxa oli sote-alan hyvämaineisin, ja Pirkanmaan Vuoden työnantaja -kunniamaininnankin se sai viime vuonna.
– Meillä tehdään paljon työnilon eteen, siitä puhutaan ääneen. Se syntyy yhdessä tekemisestä. Yhtiön hallitus ja omistajat linjaavat isot tavoitteet, mutta itse määrittelemme, miten me ne toteutamme. Kun esimerkiksi meidän halutaan lisäävän leikkauksia, yhdessä henkilöstön kanssa mietitään, miten se onnistuu. Kaikki saavat kertoa näkemyksensä ja jatkosuunnitelmat tehdään osissa. Yhteisen käsittelyn jälkeen ratkaisuun sitoudutaan. Ja kun on sitouduttu, on suunnitelma helppo ja selkeä toteuttaa.
Coxassa on myös alusta asti ollut käytössä koko henkilöstöä koskeva malli, että kun tehdään paljon työtä, siitä palkitaan. Mallia Raija Tapio soisi käytettävän terveydenhuollossa laajemminkin. Samoin Coxan perustoimintatapaa voisi hyödyntää myös muualla.
– Coxan kaltainen tehokas prosessi voitaisiin suunnitellussa leikkaustoiminnassa skaalata Suomessa muillekin erikoisalueille. Mielellämme avaamme tapaamme tehdä. Suomalaiset hyötyisivät, ja verorahat tulisivat nykyistä suunnitellummin käyttöön.
Sopivan mittaiset uraloikat
Kun Raija Tapio oli uransa alussa ollut Aavassa laboratoriohoitajana vuoden, häntä pyydettiin 12 hengen tiiminvetäjäksi.
– En ollut sekuntiakaan suunnitellut minkäänlaista esihenkilön hommaa. Ajattelin, voinko onnistua esihenkilötyössä, vastuuhan on ihan erilainen… ja sitten ajattelin: kyllä minä yritän!
Yrittäminen kannatti: seuraavaksi Raija Tapiota pyydettiin yhden toimipaikan yksikönpäälliköksi, sitten erikoislääkäriliiketoiminnan palvelujohtajaksi, liiketoimintajohtajaksi ja lopulta toimitusjohtajaksi.
Hoitajataustaisuudesta on ollut Raija Tapion mielestä iso etu.
– Olen tehnyt hoitotyötä ja toiminut potilaiden kanssa, tiedän, mitä se työ on, ja mistä henkilöstö puhuu, kun se puhuu työstään. Se on helpottanut minua johtamisessa.
Hän pitää suurena onnena sitä, että hänelle tarjotut urastepit olivat aina sopivan kokoisia.
– Ja aina minulla on ollut älyttömän kannustavia esihenkilöitä, hyväntahtoisia ihmisiä, ja olemme yhdessä voineet onnistua.
Tapio pohtii myös, onko elämä sellaista sattumahdollisuuksien maailmaa…
– Olen tarttunut sattumahdollisuuksiini, minulla on ollut riittävästi rohkeutta ottaa tehtäviä vastaan. Tosin oma polkunihan on ollut pitkä, olin 17 vuotta ammatissa ennen ensimmäistä toimitusjohtajuutta.
Aavan toimitusjohtajaksi Raija Tapio ryhtyi sovittuaan, että ”katsotaan vuosi kerrallaan” miten hän onnistuu ja ovatko seuraavan vuoden tavoitteet sellaisia, että hän on oikea ihminen viemään niitä eteenpäin.
– Ajattelin, että viisi vuotta olisi riittävä aika toimitusjohtajalle, mutta sitten tuli korona ja paljon erilaista työtä potilaiden sekä yhtiön kanssa. Olin toimitusjohtajana lopulta yhdeksän vuotta, vuoden vielä irtisanouduttuanikin.
Coxan toimitusjohtajan paikka tuli auki, kun Raija Tapio alkoi viettää sapattivuottaan. Sapatti jäi, koska oli mahdollisuus hakea ”upeaan yhtiöön, uudenlaisten asioiden pariin”.
Sanelusta sitouttamiseen
Iso oppi matkalla johtajaksi tuli jo toimitusjohtajuuden alkumetreillä.
– Kovin herkästi sanelin, että “tehdään näin”. Sitten opin ”kantapään kautta”, että ihmiset on otettava mukaan suunnittelusta alkaen. Ihmisiä pitää sitouttaa. Kannatan itseohjautuvaa työyhteisöä, pitää olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä – mutta myös selvät raamit ja prosessit.
Ihmisille pitää myös antaa riittävästi aikaa miettiä muutoksia ja sopeutua niihin.
– Ihmisten johtaminen on kommunikointia. Johtajalla pitää olla kykyä empa-tiaan ja hänen pitää ymmärtää, että ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Kun on hyvä yhteys ihmisiin, se helpottaa kaiken kanssa. Ja kyllä kaikilla toimialoilla johtaminen vaatii myös tietynlaista pelisilmää.
Raija Tapio pitää tärkeänä, että työyhteisössä kunnioitetaan ja arvostetaan muita ja muiden työtä ja että ihmiset näkevät ja kokevat sen.
– Aina ei voi edes kiittää tarpeeksi, mutta yritämme: annamme hyvää palautetta ja mittaamme paitsi vuosittaisilla henkilöstökyselyillä myös reaaliaikaisesti työntekijöiden tuntoja. Jos jotain korjaamisen aihetta on, asia korjataan heti.
Turha säätö puuttuu
Uudenlaista ajattelua terveydenhuollon palvelutuotannossa edustava Coxa perustettiin vuonna 2002. Nyt se on Suomen suurin toimija tekonivelkirurgiassa. Viime vuonna siellä tehtiin yhteensä 8555 leikkausta, kuluvan vuoden tavoite on 9000 leikkausta. Suomessa lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkauksista Coxan osuus on noin 25 prosenttia. Liikevaihtoa Coxa teki viime vuonna 79 miljoonaa euroa, liikevoittoprosentti oli yli 13. Henkilöstöä on lähes 440.
Raija Tapio pohdiskelee, että joku voisi ajatella Coxan olevan tehotehdas. Yhdeksässä leikkaussalissa leikataan iso määrä potilaita.
– Tärkeintä on se, että superosaajamme saavat tehdä potilastyötä ilman esteitä, sujuvasti. Jos matkalla on hankaluuksia, siitä ei hyödy kukaan. Ei se sen ihmeellisempää ole. Ja koska potilaita on paljon ja toiminta on tehokasta, tärkeää on myös paneutua huolellisesti potilaan kohtaamiseen.
Coxassa on selvät – jopa tiukat – raamit ja tavoitteet. Prosessit on kuvattu tarkasti ja työohjeet ovat selkeät ja löytyvät helposti. Uudenkin tekijän on helppo solahtaa yhteisöön.
– Koko leikkausprosessikin etenee flow’na salin siivouksesta leikkauksenjälkeiseen kuvaukseen. Se on kellotettua tekemistä, jossa ei kuitenkaan ole kiireen tuntua. Leikkausten väliajat on viilattu minimiin ja leikkauksessa tekijät tietävät yhdestä nyökkäyksestä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Turha säätö puuttuu.
Coxassa tehdään paljon myös lääke- ja hoitotieteellistä tutkimusta, vuosittain siihen investoidaan useita satojatuhansia euroja.
– Tutkimustyöllämme haluamme toimia sekä alan edelläkävijänä Suomessa että aktiivisesti osana kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Esimerkiksi viime vuonna Coxassa julkaistiin väitöskirja sekä 24 tutkimusta kansainvälisissä tiedelehdissä, Tapio kertoo.
Tarvitaan kansallista keskustelua
Vapaa hoitopaikan valinta tarkoittaa, että lähetteellä Coxaan pääsee hoitoon mistä päin Suomea tahansa.
– Maineemme on pidettävä hyvänä, jotta ihmiset vapaasti valitessaan haluavat juuri Coxaan. Jonoa on, ja siksi pyrimme lisäämään leikkausmääriä. Tosin vaikka jono lyhenisi hetkellisesti, ei se tulevaisuutta ajatellen oikeastaan lyhene, Tapio arvioi ja viittaa väestön ikääntymiseen.
Hän peräänkuuluttaa yhteistä kansallista keskustelua siitä, miten terveydenhuollon asioita ratkotaan.
– Suorastaan harmittavat median otsikot Suomen terveydenhuollon surkeudesta. Meillä on todella korkeatasoista terveydenhuollon osaamista. On myös innovatiivista yritystä ratkoa asioita, omalääkärimalli ja 65-vuotiaiden perusterveydenhuoltoon pääsy, esimerkiksi.
Paljon puhuttavaa hyvinvointialueiden tilannetta Raija Tapio kommentoi pohtimalla alueiden ja yritysten ”eroja”: Yksityisellä yrityksellä voi olla monia toimipisteitä eri puolilla Suomea, silti niitä johdetaan kuin yhtä yhtiöitä. Hyvinvointialueet sen sijaan rimpuilevat kukin yksin omine hallintoineen ja digikehityksineen.
Lakiuudistusehdotus uhkaa tehokkuutta
Ajankohtaista painetta tuovat hankintalain sidosyksikkösääntelyyn esitetyt muutokset. Ehdotetun mukaisen 10 prosentin vähimmäisomistusosuutta koskevan vaatimuksen soveltaminen myös hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla oleviin lääketieteen erikoisalojen palveluihin merkitsisi, että sidosyksikkömuodossa tehdyllä hyvinvointialueiden yhteistyöllä saavutetut tehokkuushyödyt menetettäisiin.
Pirkanmaan hyvinvointialue omistaa Coxasta 66,6 prosenttia, Päijät-Häme 14, Kanta-Häme 10,5, Etelä-Pohjanmaa 5,9 ja Pohjanmaa 3. Hankintalakiin esitetyn muutoksen toteutuessa omistajat voisivat kilpailuttamatta hankkia palveluja sidosyksiköltään vain silloin, kun ne omistavat tästä yksiköstä yli 10 prosenttia.
– Vaatimus vähimmäisomistusosuudesta vaatisi omistuspohjan muutoksia. Se edellyttäisi alle 10 prosenttia omistavilta osakkailta merkittävää rahallista panostusta vaadittavan omistusosuuden hankintaan, jotta Coxa voi tuottaa niille palvelua jatkossakin, Tapio arvioi.
Hän huomauttaa, että Suomessa hankintalain ns. sidosyksikkösäännökset on tehty poikkeuksellisen tiukoiksi. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaa julkiselle toimijalle 20 prosentin ulosmyynnin markkinoille, mutta Suomen hankintalain 15 §:ssä ulosmyynnin vuosirajana on 500 000 euroa. Summa rajoittaa kilpailutuksiin osallistumista.
Ehdotetut muutokset hankaloittaisivat myös hyvinvointialueiden ja sisaryhtiöiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Se vaikuttaisi esimerkiksi Coxan ja sille 24/7 laboratoriopalveluita naapurissa tarjoavan Fimlabin suhteeseen, joka perustuu in house -sisters -asemaan. Fimlab ei voisi enää tuottaa Coxalle palveluja, joita tämä välttämättä tarvitsee. Mikään yksityinen laboratorio ei Coxan palvelutarvetta kuitenkaan pystyisi täyttämään.
– Me menettäisimme tehokkuushyötyjä ja toimintamme vaikeutuisi olennaisesti. Ymmärrän hankintalakityöryhmän esityksen logiikan tehostamisesta ja kilpailun lisäämisestä niillä aloilla, joilla markkinat toimivat, mutta lääketieteen erikoisalojen palvelujen osalta esitys vaikeuttaa hyvinvointialueiden järkevää työnjakoa ja yhteistyötä. Pitäisi päin vastoin säilyttää hyvinvointialueiden saavuttamat synergiaedut ja tukea niiden joustavaa työnjakoa ja yhteistyötä, ei vaikeuttaa niitä.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.
Raija Tapio
Syntynyt 1973, kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Ylistarosta. Koti Tuusulassa, asunto myös Tampereella. Perheessä aviomies, muusikko Juha Tapio sekä kaksi täysi-ikäistä poikaa.
Koulutus
1996 bioanalyytikko; lisäksi muun muassa kasvatustieteiden, johtamisen ja taloustieteiden opintoja; HHJ-tutkinto 2023.
”Ajattelin nuorena opiskella terveydenhuollon opettajaksi, mutta työn imu vei mennessään. Työ on kerryttänyt osaamispääomaa. Sanotaan, että 70 prosenttia opitaan työn kautta, ja ainakin minuun se on pätenyt ja pätee.”
Ura
1996–1997 HUS Naistenklinikka, laboratoriohoitaja
”Vuosi oli opettavainen, näki elämän koko kirjon. Mutta teimme kolmivuorotyötä, ja halusin päivätöihin. Sellainen avautui Lääkärikeskus Aavassa – jossa sitten olinkin 26 vuotta!”
1998–2024 Lääkärikeskus Aava Oy: laboratoriohoitaja 1998, tiimipäällikkö 1999, yksikönpäällikkö 2008, erikoislääkäriliiketoiminnan palvelujohtaja 2010, liiketoimintajohtaja 2013, toimitusjohtaja 2015–2024; lisäksi Pikkujätti Oy, toimitusjohtaja 2021–2024. 2024 – Tekonivelsairaala Coxa Oy, toimitusjohtaja
”Kun jäin pois Aavasta, ajattelin pitää vuoden sapatin. Sitten Coxa haki toimitusjohtajaa, ja kiinnostuin. Sapattini kesti kuukauden – ehdin juuri keittiön kaapit siivota.”
Luottamustoimet
Aito Säästöpankki Oy, hallituksen jäsen
Avantopool Oy, hallituksen jäsen
Comodo Asunnot Oy, advisory board
Hallituspartnerit Board Professionals Helsingin ja Boardmanin jäsen
Harrastukset Mentorointi – vapaamuotoiset naisjohtajaverkostot; lenkkeily.
Motto Työnilo!
Mistä saat virtaa ”Inspiroidun ihmisistä, yhdessä tekemisestä ja onnistumisesta.”
TOP 3 tavoitteet elämässä
Sopivasti aikaa perheelle, ystäville, työlle ja hyvinvoinnille.
Saada mahdollisuuksia kertoa nuorille kantapään kauttakin opittuja asioita.
Nähdä uusia maailman kolkkia.
Teksti Annikaisa Knuutila • kuvat Olli-Pekka Latvala