Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tuli vastikään ulos päätöksellä, joka romuttaa 1.1.2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Lain ytimellä, asiakaslähtöisyydellä, pyyhitään pöytää.
Ministeriö valmistelee tämän vuoden aikana lakimuutoksen, jossa koulutuksen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että perusrahoituksen, suoritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen osuudet jäädytetään vuoden 2020 tasolle.
Perusrahoituksen osuus koulutuksen järjestäjälle maksettavasta valtionosuusrahoituksesta jää esityksen mukaan 70 prosenttiin, suoritusrahoituksen 20 prosenttiin ja vaikuttavuusrahoituksen 10 prosenttiin. Nykylain mukaan oli tarkoitus edetä vuonna 2020 tilanteeseen, jossa prosentit olisivat 50-35-15. Perusteena on se, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoimattomuus huolestuttaa koulutuksen järjestäjiä. Samalla vuoden voimassa olleen lain ytimellä, asiakaslähtöisyydellä, pyyhitään pöytää.
On totta, että reformi on aiheuttanut huolta resurssien riittävyydestä ja joitakin näkökulmia ei ole riittävän hyvin huomioitu uudessa laissa. Tämän ei kuitenkaan pitäisi johtaa siihen, että lain keskeisin ohjausvaikutus puretaan.
Ongelmia on tuottanut erityisesti se, että lain hengen mukaisesti kaikki opiskelijat eivät kykene työpaikoilla oppimiseen, vaan he tarvitsevat erityistä tukea oppiakseen. Esimerkiksi Tredussa opiskelee noin 17 000 nuorta ja aikuista vuosittain, ja heistä yli tuhannella on merkittäviä oppimisen vaikeuksia. Rahoitusnäkökulmasta katsottuna 50 prosentin perusrahoitus ei ole heidän kouluttamisekseen riittävä, 100 prosenttia voisi toimia.
Toinen ongelma on hallituksen määräaikaiseksi lupaama rahoitus opettajien palkkaamiseen. Rahoituksen tavoite on tukea uuden lainsäädännön mukaisen toiminnan haltuunottoa. Sinänsä järkevältä kuulostava toimi, mutta käytännössä hankala toteuttaa: määräaikaisia opettajia ei juurikaan ole tarjolla.
Ammatillisen koulutuksen uudistuminen on hyvässä vauhdissa. Oppilaitokset tekevät määrätietoisesti työtä tavoitteiden eteen eli opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi, opintojen nopeuttamiseksi ja työelämäyhteistyön tiivistämiseksi.
Rahoitusmalli palkitsee oppilaitoksia siitä, että opiskelijat työllistyvät ja oppilaitokset tarjoavat sellaista koulutusta, jolle työelämässä on kysyntää. Asia, joka on ollut kauppakamarin vaikuttamissuunnitelmassa useita vuosia, toteutuu parhaillaan.
Nyt pitäisi olla sen verran pitkäjännitteisyyttä, että katsotaan rauhassa useampi vuosi eteenpäin, miten reformi käytännössä toimii. Korjataan niitä valuvikoja, jotka lainsäädäntöön jäivät, muttei tehdä uutta reformia. Jos 50-35-15-rahoitusmalli on koulutuskentän sopeutumisen kannalta vuoteen 2022 mennessä liian kova tavoite, otetaan vuoden tai kahden lisäaika.
Osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut keskeisin yritysten kasvua ja menestystä rajoittava tekijä. Tampereen kauppakamarin tämänkin vuoden vaikuttamissuunnitelmassa yksi tärkeä vaikuttamisen kohde on turvata toisen asteen ammatilliselle koulutukselle riittävät ja alueen kasvun mukaiset resurssit. Nykyisestä rahoitusmallista luopuminen johtaa siihen, että resursseja käytetään ympäri Suomea tehottomammin, tällöin myös kasvualueen rahoituksen turvaaminen vaarantuu.
Peer Haataja
johtaja
Tampereen kauppakamari
Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2020 löytyy täältä.