Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin johtama liikennevalohallitus oli saanut pidettyä yhteistyönsä kuosissa melko pitkään, mutta hajosi viime vuoden lopulla eriävään näkemykseen tarpeesta kasvattaa valtion lainanottoa. Saksan perustuslakiin kirjattiin velkajarru vuonna 2009, joka rajoittaa valtiontalouden vuotuisen vajeen 0,35 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Sääntö on huomattavasti kireämpi kuin EU:n vaatimus alle kolmen prosentin vuotuisesta alijäämästä. Saksalaiset kaihtavat velkaantumista ja ajattelivat jatkuvan edullisen energian ja talouskasvun kattavan tarvittavien investointien kustannukset rakenteisiin, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti monta tekijää tuossa laskelmassa.
Saksan ennenaikaisten helmikuussa pidettyjen liittopäivien vaalien tuloksen myötä Saksaan on muodostumassa CDU/CSU:n ja SPD puolueiden koalitio. 21. liittopäivien on määrä aloittaa 25.3.2025. CDU:n Friedrich Merz ja SPD Lars Klingbeil pääsivät melko nopeasti yhteiseen säveleen. He näkivät tehtävien investointien suuren tarpeen sekä myös mahdollisuuden toteuttaa se vielä nykyisillä 20. liittopäivillä, mutta se vaatisi 2/3 äänten enemmistön. He saivat vihreät mukaansa lupaamalla investointeja vihreään siirtymään ja ilmastonsuojeluun.
Tiistaina 18.3.2025 liittopäivät hyväksyivät äänin 513-207 esityksen, joka mahdollistaa velkajarrun höllentämisen ja tuhannen miljardin euron investoinnit. Ne jakautuisivat seuraavasti. 500 miljardia euroa puolustukseen, siviiliväestön suojeluun ja Ukraina-apuun. 400 miljardia euroa infraan (tiet, sillat jne. seuraavan 12 vuoden aikana) ja 100 miljardia euroa ”nolla-hiilidioksidipäästöiseen” eli ilmastoneutraaliuustavoitteisiin vuoteen 2045 mennessä. Tullakseen voimaan vaatii tämä vielä liittoneuvoston hyväksynnän tänään perjantaina.
Tuhat miljardia eli 1 000 000 000 000 euroa Saksa on nyt valmis investoimaan. Se on todella paljon, kun sitä vertaa Saksan vuoden 2024 budjettiin, joka oli 476,8 miljardia euroa tai Suomen valtion vuoden 2025 budjettiin, joka on 88,8 miljardia euroa. Tämä merkitsee todella suurta pursketta Saksan talouteen, mutta se vaikuttaa voimakkaasti Saksan kanssa kauppaa käyviin maihin – Suomi mukaan lukien. Tämä voi tarkoittaa hyvin monelle alalle Suomessa suuria mahdollisuuksia, kuten puolustus, rakentaminen, teollisuus ja ohjelmistot.
Juha Koski
Johtaja
Tampereen kauppakamari
Saksan kunniakonsuli