Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn muodostama Mercosur on maailman suurimpia kasvumarkkinoita. EU:lle ja Suomelle avautuu merkittäviä hyötyjä, jos joulun alla julkaistu EU-Mercosur-kauppasopimus saataisiin pian voimaan. Vientiyrityksemme pääsisivät helpommin Etelä-Amerikan varsin suljetuille markkinoille ja tärkeiden raaka-aineiden tuonti monipuolistuisi.
Jo nyt Mercosur on maailman suurimpia talousalueita ja lähes 300 miljoonan kuluttajan kasvumarkkina. EU saisi EU-Mercosur-kauppasopimuksen myötä suhteellista etua muihin verrattuna, sillä kyseessä olisi Mercosur-maiden ensimmäinen laaja kauppasopimus. Se olisi myös vahva viesti sääntöpohjaisen kaupan vapauttamisen puolesta protektionismia vastaan ja osoitus, että sopimuksella kannattaa yhä edistää kansainvälisen kaupan kasvua.
Uusia markkinoita suomalaisyrityksille
Suomen elinkeinoelämä kannattaa EU-Mercosur-sopimuksen hyväksymistä, sillä se vauhdittaisi vientiämme löytämään kasvua uusilta markkinoilta ja auttaisi tuontiamme kriittisissä raaka-aineissa. Sopimus suojatoimineen ja kiintiöineen ei vaarantaisi tervettä kilpailua ja kestävää maatalouttamme, vaan tarjoaisi keinot reagoida myös yllättäviin markkinahäiriöihin.
Sopimus velvoittaisi Mercosur-maita ottamaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet ilmastosta työoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Mercosur-sopimuksesta huolimatta EU:lla säilyy oikeus varmistaa EU-markkinoille tulevien palveluiden ja tuotteiden korkeat laatuvaatimukset.
Suomalaisten vientiyritysten kannalta sopimus karsisi merkittävästi Mercosur-maissa kaupan esteitä ja alentaisi tulleja. Komission mukaan Mercosur-sopimuksen tullien alennusten kautta syntyisi neljän miljardin euron vuotuiset säästöt yrityksille. Se on 8 kertaa enemmän kuin EU-Kanada-kauppasopimuksen tuomat tullisäästöt.
Tullitilastojen mukaan Suomen tavaraviennin ja -tuonnin arvo Mercosur-maihin – Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay – on ollut keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa vain 1 prosenttia Suomen kokonaisviennistä ja -tuonnista. Palveluiden viennin arvo on ollut vain noin 250 miljoonaa euroa. Suomen kauppaa koko Mercosur-alueen kanssa olisi syytä kasvattaa ja monipuolistaa ottaen huomioon Mercosur-markkinan koko ja talouskasvu.
Alemmat tullit hyödyttävät Suomen vientiä ja tuontia
Tilastojen mukaan yli 60 prosenttia Suomen viennistä Mercosur-maihin on koostunut pääosin koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Lisäksi keskeisiä vientituotteita ovat paperi ja pahvi sekä kemianteollisuuden tuotteet. Sen sijaan lähes 80 prosenttia Suomen tuonnista Mercosur-maista koostuu raaka-aineista kuten sellu ja erilaiset malmit sekä elintarvikkeista kuten kahvi, tee, kaakao, hedelmät, kasvikset, sokeri ja liha.
EU-Mercosur-sopimus olisi Suomelle edullinen, sillä se karsisi merkittävästi tulleja Suomen vienniltä ja alentaisi kohtuullisesti raaka-aineiden tuontitulleja. Komission mukaan kauppasopimus kattaisi peräti yli 90 prosenttia tavarakaupasta, ja poistaisi tulleja esimerkiksi autoilta, autonosilta, koneilta ja laitteilta, kemian- ja lääketeollisuuden tuotteilta sekä vaatteilta ja jalkineilta. Suurin osa tulleista poistetaan enintään 10 vuoden siirtymäaikojen puitteissa, herkimmille tuotteille siirtymäaika on enintään 15 vuotta.
Osa Suomelle tärkeistä vienti- ja tuontituotteista jää yhä kaupan vapauttamisen ulkopuolelle, mutta niiden osalta EU ja Mercosur-maat ovat sitoutuneet noudattamaan nykyisiä alhaisia tulleja, joita ei saa nostaa myöhemminkään.
Suomenkin taloudelle kriittisten raaka-aineiden osalta sopimus tuo joitakin helpotuksia tulleihin, mikä laskee monien EU:n teollisuuden käyttämien raaka-aineiden hintoja.
Mercosur tuskin uhkaa Suomen maataloutta
Maatalous on ollut keskeinen este EU-Mercosur-sopimuksen syntymiselle. Molemmat tahot ovat halunneet suojata markkinoitaan. Sopimuksen myötä Mercosur-maat vapauttaisivat yli 90 prosenttia maataloustulleista 12 vuoden aikana, mutta samanaikaisesti EU on varannut suojakeinot puuttua markkinahäiriöihin.
Suomen maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti ja tuonti Mercosur-maiden kanssa ollut verrattain pientä, joten siltä osin sopimus tuskin muuttaisi merkittävästi markkinoita. Sen sijaan vaatimattoman kasvun Euroopalle ja Suomelle avautuvat Latinalaisen Amerikan markkinat olisivat kaivattu piristysruisku.
Timo Vuori
kauppapolitiikan johtaja
EK