Avoin markkinatalous elää viennistä, joka ylläpitää ja vauhdittaa talouskasvua. Kansainvälinen liiketoiminta tarvitsee luonnollisesti kansainvälisiä lentoyhteyksiä. Monipuolinen lentokenttäverkosto on elintärkeä myös hyvälle huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle, ja nyt puhutaan koko Suomen edusta.
On valtion tehtävä luoda toimintaedellytyksiä suomalaisille yrityksille ja taata lentoyhteydet riittävän monesta maakunnasta maailmalle, ei ainoastaan harjoittaa kiinteistöliiketoimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Suomen lentoliikennestrategia ja valtio-omisteisten Finnairin ja Finavian strategiat ovat perustuneet Venäjän ylilentojen tuomaan kilpailuetuun, joka on menetetty todennäköisesti pitkäksi aikaa. Strategiaan sisältynyt iso riski on ollut selvillä vuodesta 2014, kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Riskistä huolimatta yhtiöt jatkoivat toimintaansa samalla strategialla ilman poliittista ohjausta. Asiasta ei ole myöskään käyty julkista keskustelua esimerkiksi mediassa.
Ymmärrän hyvin, että tarvitsemme Suomeen yhden pääkentän ja sen tulee olla Helsingissä, mutta perustelut, joihin Finnair vetosi vetäytyessään Tampereelta tai joihin Finavia nojaa väittäessään Tampere-Pirkkalan kenttää kannattamattomaksi, ovat suorastaan harhaanjohtavia.
Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle Finnairin mukaan hiilijalanjäljen pienentämiseksi luotu bussiyhteys tarjoaa toimivan matkaketjun vain osittain. Pirkanmaalaiset lentomatkustajat kulkevat edelleen henkilöautoilla yksin tai yhdessä Helsinki-Vantaalle tai yöpyvät siellä ehtiäkseen aamulennoille tai palatessaan vientimatkoilta ja muilta yritysvierailuilta.
Kysyntää lentoyhteyksille kyllä on. Tampereen seudulla sijaitsee esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävä puolustusteollisuuden keskittymä, jonka työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta, kun mukaan lasketaan niin sanottuja kaksoiskäyttötuotteita valmistavat yritykset. Toimialan suurimmat työllistäjät ovat kansainvälisestä kaupasta elävät yritykset, kuten Insta, Patria, Millog, Saab ja Nokia. Lisäksi seudulla on mittava joukko pieniä ja keskisuuria tietotekniikan ja teollisuuden yrityksiä.
Entäpä Puolustusvoimien rooli: Tampereen varuskunta on Suomen suurin Puolustusvoimien varuskunta, joka työllistää 1700 henkeä. Varuskuntaan kuuluvat Satakunnan lennosto, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta ja tutkimuslaitos. Suomen liittyminen Natoon kasvattaa myös näiden laitosten tarvetta käyttää Tampere-Pirkkalan lentoasemaa. Finavian esittämissä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevissa luvuissa ja euroissa Puolustusvoimien vaikutukset eivät näy. Tosiasiassa kenttä on kokonaistaloudellisesti erittäin kannattava.
Lentohäpeän luomasta paineesta huolimatta toivoisin pirkanmaalaisilta päättäjiltä arkirealistista otetta lentomatkustuksen merkityksen tunnistamiseen. Maakuntakenttien taloudelliset vaikutukset on nyt selvitetty kahdeksan kauppakamarin teettämässä tutkimuksessa. Lue lisää täältä.
Käytetään kotikenttäämme! Air Baltic tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon Eurooppaan. Sen reittiverkosto on syytä sisällyttää kaikkien pirkanmaalaisten julkisten organisaatioiden matkustussääntöihin vientiyrityksistä nyt puhumattakaan.
Antti Eskelinen, toimitusjohtaja, Tampereen kauppakamari