Vaikuttajafoorumissa puhuttiin USA:n ja Kiinan teollisuuspoliittisen kalistelun seurauksista Euroopalle, Suomelle ja Pirkanmaalle. Aiheena oli myös pysyvästi ajankohtainen Euroopan puolustusteollisuus. Sen suuntaa ohjaa Euroopan tuki Ukrainalle taistelussa Venäjää vastaan.
Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtaja Timo Pesonen korosti videotervehdyksessään EU:n valitsemaa tietä.
– Länsimaiseen tapaan vahvistamme puolustustamme innovaatioilla ja kehittämällä teollisuuttamme. Teemme hyvää yhteistyötä Naton kanssa, vaihdamme tietoja ja täydennämme toisiamme.
Pesonen kertoi EU:n investointipolusta, jolla tuetaan startupeja ja puolustus- tai avaruusteknologisia ideoita jalostavia pk-yrityksiä.
– Kun idea etenee, tuemme yrityksiä olemalla niin sanottuja ankkuriasiakkaita eli ensimmäisiä asiakkaita, jotta yrityksen mahdollisuudet saada rahoitusta yksityisiltä investoijilta paranisivat.
– Tuemme myös tuotantoa kriittisissä vaiheissa, kuten olemme tukeneet esimerkiksi ammustuotantoa. Tukea voidaan laajentaa myös muihin puolustusmateriaaleihin.
Kaksoiskäyttö on avainominaisuus
Timo Pesosen johtamalta osastolta Vaikuttajafoorumissa paikalla oli erityisasiantuntija Jonas Cederlöf. Hän korosti, että puolustusteollisuus on EU:n teollisuusstrategian alaista toimintaa, eikä se ole koskaan irrallaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä tahdotaan nostaa tukemalla eri maiden välistä yhteistyötä.
– Jos malli sopii, yrityksille on tarjolla hyviä rahoitusinstrumentteja. EU on tällä hetkellä Ranskan jälkeen toiseksi suurin Euroopassa toimivan puolustusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaja, Cederlöf sanoi.
Cederlöfin mukaan menestyvimmät projektit tulevat kaksoiskäyttömaailmasta. Kaksikäyttötuote soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
Kaksoiskäytön hyödyt ovat todentuneet Ukrainan sodassa, jossa näkyvimpiä esimerkkejä kaksoiskäyttötuotteista ovat droonit.
– Yrityksen oma bisnesstrategia tietenkin ratkaisee, voiko se lähteä polulle, jolla omasta tuotteesta tehdään myös puolustusalan tuote tai puolustusmateriaalia.
– Kaksoiskäyttötuotteita kehittävät toimijat ovat yleensä innovatiivisia kulttuuriltaan. Tätä teknistä ja kulttuurista innovatiivisuutta tahdotaan siirtää myös perinteiseen puolustusteollisuuteen.
Kannustimilla monikansallisuutta kehitysprojekteihin
Kaikkien aikojen ensimmäinen Euroopan puolustusteollisuusstrategia, EDIS, esiteltiin maaliskuussa 2024. Sen tavoitteena on lisätä puolustusmenoja, parantaa yhteishankintoja, tarjota puolustusteollisuudelle ennustettavuutta ja parantaa Euroopan asevoimien yhteentoimivuutta.
Vaikuttajafoorumin moderaattori Matti Apunen halusi tietää, millaista on tulevaisuudenkestävä, future proof puolustusvalmius, joka mainitaan EDISin tavoitteissa.
– Ensinnäkin pitää muistaa, että normaalin sotilastarviketuotannon on oltava kunnossa, Cederlöf tähdensi.
– Future proof tarkoittaa sitä, että järkevällä muutoksella voidaan muuttaa tuotantoa joko niin, että komponentit tai niiden lähde muuttuvat, tai koko tuote muuttuu.
Esimerkiksi Ukrainassa on koko ajan tarvetta puolustustarvikkeille, mutta sodan aikana niitä tai toimintatapoja voi olla välttämätöntä muuttaa nopeastikin.
EDISissä ilmaistaan kiinnostus muutoksiin kykeneviin ja notkeisiin startupeihin ja pk-yrityksiin.
Apunen halusi tietää, miten EU:n ankkuriasiakkuus ja sitoutuminen näkyvät käytännössä.
– Sehän on suorastaan kohtalonkysymys tähän bisnekseen mukaan lähtemistä harkitsevalle, hän muistutti.
Cederlöf kertoi, että käytössä on esimerkiksi kannustimia, joilla isoja toimijoita ohjataan ottamaan mukaan pk-yrityksiä. Konsortion monikansallisuus voi olla edellytys tuen saamiselle.
– Voi olla, että parhaat bonukset saa vain jos mukana on pk-yritys jostakin toisesta maasta.
Energiamurros etenee Suomessa
Taloudellinen kilpailu Kiinan ja Yhdysvaltojen kesken on saanut myös Euroopan suuret maat reagoimaan. Valtiontukipolitiikka on tullut rytinällä takaisin.
Toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti myös Suomessa. Petteri Orpon hallitus on sitoutunut laatimaan teollisuuspoliittisen strategian, jolla turvataan teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa ja tuetaan kasvuhakuisia, työllistäviä ja vientiin tähtääviä yrityksiä.
Teollisuusneuvos Antti Valle työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi foorumissa strategiatyötä ja sen taustoja.
– Suomessakin on tapahtunut isoja asioita. Vihreän siirtymän investointiaikeita on 270 miljardin euron edestä. Osa on toki varhaisen vaiheen suunnitelmia, mutta luku kertoo kuitenkin valtavasta potentiaalista uudistaa suomalaista teollista perustaa.
Investointiaikeet kumpuavat ilmastopolitiikan vaatimuksista.
– Valtiontukikilpailu on revennyt Euroopassakin liitoksistaan. Jos toimittaisiin markkinaehtoisesti reilulla pelillä, Suomen kilpailuasetelmat olisivat hyvät Euroopan transitiossa kohti puhdasta tuotantoa.
Vallen mukaan myönteistä on, että päästöjen vähentäminen on erittäin kova kannustin teollisuudelle, ja suomalainen teollisuus on halukas hakemaan siihen tukea.
– Uskomme, että päästöjen vähentäminen synnyttää kilpailuetua.
Päästövähennysten lisäksi mahdollisuuksia syntyy puolustustarviketeollisuuden tuotteiden kasvavasta kysynnästä.
Vallen mukaan suomalaiselle teollisuudella on erinomainen tilaisuus luoda nahkansa. Jotta näin kävisi, Suomeen on saatava lisää investointeja ja vientiteollisuuden arvonlisää ja jalostusarvoa on nostettava. Murrosteknologiat, data ja tekoäly on otettava laajasti käyttöön.
Globaali politiikka ulottuu tiedepolitiikkaan
Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kommentoi foorumin puheenvuoroja ja muistutti, että kasvu vaatii aina osaajia. Osaajapulaan kasvu voi myös tyssätä.
– Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokenttään tarvitaan joka vuosi 3000 uutta osaajaa, ja tätä määrää ei suomalainen korkeakoululaitos pysty tuottamaan. Katseet on käännettävä maailmalle.
– Globaali politiikka on tullut myös korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan. Tutkijoiden liikkuvuus riippuu globaaleista suhdanteista, joten jos tilanne Aasiassa ja Kiinassa eskaloituu, se kolhaisee merkittävästi myös länsimaista tutkimusta ja TKI-järjestelmää.
Ilonaiheitakin on. Hämäläinen muistutti 40 miljoonan investoinnista, siruosaamiskeskuksen pilottilinjan saamisesta Tampereelle.
– Se on ala, jolla Tampere on jo eurooppalaisessa kärjessä.
Pääomille on kysyntää
Matti Apunen kutsui Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan kilpailua valtiontukien tsunamiksi.
– Tuet ovat suuruuden ekonomiaa. Mitkä ovat Suomen keinot, sillä rahalla emme tule pärjäämään kilpailussa? Mitä me voimme luvata ulkomaiselle investoijalle, joka puntaroi tänne sijaantumista, Apunen halusi tietää foorumin loppukeskustelussa.
Antti Valle korostaisi Suomea vakaana toimintaympäristönä, jossa luvitukset etenevät ja jossa on osaajia ja kyvykkyyksiä tarjolla.
– Suomalainen on luotettava ja täällä on helppoa toimia. Asiat sujuvat, linjasi Riina Nevalainen.
– Toimintaympäristön turvallisuus ja vakaus korostuvat, samoin osaajien saatavuus, Keijo Hämäläinen sanoi.
Teollisuusstrategia tavoitteissa sanotaan, että perinteisten teollisuudenalojen uudistumista tuetaan jalostusarvon kasvattamiseksi.
– Sunilan tehtailla Kotkassa tehtiin maailmanluokan teknologinen innovaatio, jossa selluteollisuuden sivuvirrasta, ligniinistä, saadaan grafiittia. Se on maailman kysytyimpiä akkuteollisuuden raaka-aineita, Apunen kertoi.
– Nyt innovaatio on valumassa Ruotsiin. Mitä hyötyä meille on innovaatioista, jos emme kykene pitämään niistä kiinni? Teemme jättiläiskeksintöjä, joista jälleen kerran rahat kerää ruotsalainen.
Ruotsissa on syvemmät taskut, keskustelussa todettiin, mutta miten Suomeen saataisiin houkuteltua pääomaa?
– Pidetään ensin kiinni nykyisistä. Ruotsi on onnistunut tekemään sellaisia muutoksia, että sikäläiset Wallenbergit voivat hyvin, Riina Nevalainen sanoi.
Vaikuttajafoorumi on vuotuinen tapahtuma, jonka järjestää Pirkanmaan edunvalvontaryhmä eli Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Business Tampere, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan hyvinvointialue.
Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen