Taru Kumpulainen, Unfair Lean Marketing Oy.
Kuvittele, että aloitat uudessa työpaikassa. Alat innokkaasti käydä läpi perehdytysopasta ja silmäilet intraan tulevia tärkeiltä vaikuttavia viestejä, mutta et vain saa otetta. Kieli on liian vaikeaa. Pelkäät, että missaat jotain oleellista.
Suomessa on arvioiden mukaan jopa lähemmäs miljoona ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä, ja määrä on viime vuosina vain kasvanut. Olipa kyse sitten kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta, asiakastiedotteesta, työnantajaviestinnästä tai vaikkapa verkkosivujen palvelukuvauksesta, yleiskielen ymmärtäminen tuottaa heille haasteita.
Selkokieli ei ole vain viranomaisviestinnän pakollinen paha, vaan avain parempaan viestintään kaikilla toimialoilla. Erityisen toimivaa tämä on aloilla, joilla työnhakijoina on paljon suomea vieraana kielenään puhuvia.
Lainsäädäntömme ei vielä toistaiseksi velvoita viestimään selkokielellä, mutta selkokieli on mukana muun muassa YK:n vammaissopimuksessa ja saavutettavuuslainsäädännön perusteissa. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkista sektoria sekä osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Näiden vaatimusten täyttämisessä selkokielen käyttäminen on tarpeellista tai käytännössä jopa välttämätöntä.
Vaikkei regulaatio ylettyisikään vielä omaan toimialaan, se ei tarkoita, etteikö jokaisessa valveutuneessa yrityksessä olisi oiva aika pysähtyä asian äärelle. On hyvä ainakin käydä kollegaköörillä yhteinen turinatuokio siitä, millaista lisäarvoa sisältöjen tuottaminen selkokielelle voi antaa omalle organisaatiolle esimerkiksi juuri työnantajamielikuvan, asiakastyytyväisyyden tai yleisen vastuullisuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta.
Miten yritys voi hyödyntää selkokieltä?
Selkokieli on lyhyesti sanottuna yleiskieltä luettavampi ja ymmärrettävämpi suomen kielen muoto. Sitä tarvitsevat monenlaiset ihmiset, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Yhden kielitaito voi esimerkiksi olla heikentynyt ikääntymisen ja sairauksien myötä, toinen on maahanmuuttaja eikä vielä ymmärrä suomea hyvin, ja kolmannella on ollut lapsuudesta saakka lukihäiriö.
Selkokielen hyödyt voidaan valjastaa lähes jokaisen yrityksen tai organisaation käyttöön. Siis sellaistenkin, joille se ei ole lainsäädännön tai saavutettavuusvaatimusten näkökulmasta suositeltavaa. Tässä on neljä esimerkkiä käyttökohteista:
- Verkkosivujen palvelukuvaukset ja prosessikuvaukset selkokielelle mukauttamalla (eli ns. kääntämällä selkokielelle) niistä tulee ymmärrettävämpiä, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä ja näkyy asiakaspalvelun pienempänä kuormituksena.
- Verkkokaupan kuvaustekstit ja tilausohjeet selkokielelle mukauttamalla yritys erottautuu kilpailevista verkkokaupoista ja on lähempänä saada yleiskieltä heikommin ymmärtävien asiakkaiden tilaukset itselleen.
- Iso ja monikulttuurinen työnantaja viestii pelkän yleiskielen sijaan työntekijöilleen myös selkokielellä. Näin yrityksen viesti tavoittaa paremmin kaikki työntekijät, millä voi olla positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työntekijöiden pysyvyyteen, yhteenkuuluvuuden tuntemiseen, tasa-arvoon sekä työturvallisuuteen.
- Työpaikkailmoitukset ja muu rekryviestintä selkokielellä toteutettuna voi auttaa löytämään työvoimaa aloilla, joilla tekijöistä käydään kovaa kilpailua. Erityisen toimivaa tämä on aloilla, joilla työnhakijoina on paljon suomea vieraana kielenään puhuvia.
Selkokieli on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Sillä on merkittävä rooli saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa, mutta siinä piilee myös paljon viestinnällistä potentiaalia, jota vastuulliset edelläkävijäyritykset voivat hyödyntää.
Taru Kumpulainen
Strategi, COO
Unfair Lean Marketing Oy