Arja Ranta-aho (vas.) ja Kaija Puura innostuivat digitaalisista, hyvinvointia tukevista slow-sisällöistä kerätessään varoja lasten ja nuorten sairaalalle.
Tamperelainen GettingBetter kulkee digisisältöjen tuottajana omia polkujaan. Se yhdistää lääketiedettä, media-alaa ja terveysteknologiaa ja suunnittelee sisältöjä muun muassa lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tueksi.
GettingBetterin slow-sisällöissä ei ole vauhtia ja vaarallisia tilanteita vaan vuorovaikutusta ja rauhaa.
Yrityksen taustalta on kolmikko, joka tutustui toisiinsa Tampereen lasten ja nuorten sairaalan varainkeruuprojektissa. Projektin aikana heille syntyi idea yhdistää osaamistaan monialaiseksi liiketoiminnaksi.
– Varainkeruussa saatiin kokoon yli 100 000 euroa, joka käytetään uuden sairaalan aistihuoneen varusteluun ja tutkimukseen. Avajaiset ovat tammikuussa 2023, kertoo GettingBetterin toimitusjohtaja, digiarkkitehti Arja Ranta-aho. Hänellä on pitkä suunnittelukokemus hoito- ja kuntoutusympäristöistä, esimerkiksi aistitiloista, joihin on integroitu digitekniikkaa.
Lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri ja yhtiön hallituksen jäsen Kaija Puura kiinnostui digisovelluksista, joilla tuetaan terveyttä ja toipumista ilman lääkehoitoa.
– Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tarve on lisääntynyt, ja heitä tulee hoitoon aiempaa enemmän. Aloin selvittää parasympaattisen kiertäjähermon toimintaa stressin ja ahdistuksen luonnollisessa purkamisessa.
Tiimin kolmas jäsen, GettingBetterin hallituksen puheenjohtaja Sivert Westergård on kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen asiantuntija. Kolmikkoa on täydennetty vielä terveysteknologioihin ja lääkinnällisiin laitteisiin erikoistuneella diplomi-insinööri Jukka-Pekka Pirhosella.
Tunnekasvatusta, sosiaalisten tilanteiden hallintaa
Yritys aloitti toimintansa kesällä 2020. Digisisältöjä on tehty kasvatukseen, hyvinvointiin ja kuntoutukseen. Sisällöt perustuvat visuaalisiin ja auditiivisiin elämyksiin, ja niissä käytetään paljon luontoympäristöjä. Jos sisältö on suunnattu lapsille, pääosassa ovat yleensä eläimet.
Esimerkiksi Tampereen kaupungin varhaiskasvatukselle tehdyissä digitarinoissa yhdistetään stillkuvaa, videota, musiikkia ja tapahtumiin kuuluvia äänitehosteita. Niissä ei ole puhetta, vaan eläimille tapahtuu tarinoissa kaikenlaista.
– Tarinoilla tuetaan lasten tunnekasvatusta. Tarkoitus on, että varhaiskasvattajat ja lapset juttelevat sisällöstä. Kun lapset miettivät, miksi joku teki kuten teki, tunteista päästään puhumaan luontevasti, Puura kertoo.
GettingBetterin digisisältöjä voi käyttää kännykällä, tabletilla, tietokoneella, äly-tv:llä, av-kosketusnäytöillä, VR-laseilla ja aistihuoneteknologioilla. Laite- ja teknologiariippumattomuus lisää mahdollisuuksia käyttää sisältöjä missä ja milloin tahansa.
– Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöihin kuuluu monesti, ettei osata toimia ryhmässä. Lapsi tai nuori lukee muita liian negatiivisesti ja vastaa samalla tavoin. Kun virtuaalilaseilla tuotetaan tosielämää vastaavia tilanteita, niitä voi harjoitella turvallisessa ilmapiirissä ja saada omasta toiminnastaan rakentavaa palautetta.
Puuran mukaan harjoittelulle olisi nykyään paljon kysyntää.
– Jos voimme viedä harjoittelua koteihin, ainakin osa vanhemmista tukee lastaan osallistumalla treenaamiseen. Vanhemmille on yleensä tärkeää kokea olevansa avuksi, koska mielenterveyden ongelmiin liittyy monesti syyllisyyden ja häpeänkin tunteita.
– Tutkimuksissa on todettu, että teknologia lisää harjoituksissa uskallusta tehdä asioita, Ranta-aho lisää ja kertoo, että digisisältöjen ja virtuaalilasien käytöstä on saatu hyviä kokemuksia myös ikäihmisillä.
– Olemme kokeilleet VR-laseja palvelukodeissa. Olipa ikäihmisen toimintakyky millainen tahansa, hän eläytyy virtuaalitodellisuuteen vahvasti ja myönteisesti. Ikäihmiset yhdistävät tilanteisiin omia muistojaan.
Lisää puhetta lasten ja aikuisten välille
GettingBetterin keskeisenä tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja puhetta lasten ja aikuisten välillä.
– Opettajat ja varhaiskasvattajat ovat huomanneet, että lasten kyky puhua tunteistaan on heikentynyt. Pitkien tekstien lukeminen ja itsensä ilmaiseminen ovat vaikeutuneet. Syynä voi olla osittain se, että vietämme paljon aikaa älylaitteidemme parissa ja puuhailemme niiden kanssa nimenomaan yksin.
– Minua haastaa digiarkkitehdin ammatissa teknologian taivuttaminen inhimillisen toiminnan myötäiseksi. Olisi jo aika pyrkiä seuraavalle tasolle, jolla digitaalisuus on ihmisiä pikemminkin yhdistävä kuin erottava tekijä, Arja Ranta-aho sanoo.
Sisältöjä luotaessa yrityksen monialaisuus muuttuu käytännöksi. Kun Kaija Puura tunnistaa esimerkiksi kliinisessä hoitotyössä tilanteen, jossa lapselle tai nuorelle pitäisi opettaa vaikkapa rauhallista hengitystä, hän keskustelee Arja Ranta-ahon kanssa. Tämä kokoaa asian äärelle media-alan ammattilaisista koostuvan tiimin.
– Mietimme tuotantoryhmän kanssa toteutuksen, kuten käytämmekö peli-, video- vai VR-teknologiaa. Voisimmeko ottaa elementtejä luonnosta? Mitä eläimiä valitaan? Toimimme käsikirjoituksen ja tarkan kuvasuunnitelman mukaan, joten tuotantoihin kuluu paljon aikaa.
Toiminnassa on otettava huomioon myös kolmen eri alan lainsäädäntö, tekijänoikeudelliset asiat ja terveysteknologian vastuukysymykset. Puura ja Ranta-aho sanovatkin, että liiketoiminnassa on ollut pakko osoittaa malttia, vaikka välillä tekisi mieli painaa kaasua. Sisältöjä on tehty varastoon, ja nyt keskitytään jakeluverkoston rakentamiseen.
– Tuotteita on lisäksi testattava ja tutkittava. On tosi tärkeää, että saamme koko ajan asiakkaalta palautetta ja arvioita siitä, auttoivatko sisällöt. Tapahtuiko oppimista tai kuntoutumista?
Sisältöjen vaikuttavuutta tutkitaan Tampereen yliopistossa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kaija Puuran väitöskirjatutkijat ovat testanneet muun muassa rentoutusharjoituksia. TAYSin aistihuonetyöryhmä kokoaa kokemuksia nuorisopsykiatriassa käytettävistä sisällöistä.
– Nuorten rauhoittumissisällöt ovat olleet käytössä puolitoista vuotta leposidehoidossa. Kliininen tuntuma on, että ne auttavat. Nuori saattaa rauhoittua katselemisesta ja kuuntelemisesta, ja eristysaika lyhenee, Kaija Puura kertoo.
Lapset piirtelevät Yeti-kosketusnäytölle, joka on helppokäyttöinen myös henkilöille, joilla on erityistarpeita.
GettingBetter Oy
- digisisältöjä hoidon, kuntoutuksen ja kasvatuksen tueksi
- soveltavaa tutkimusta ja uusien työmenetelmien kehitystä
- perustettu 2012, aloitti toimintansa 2020
- arvioitu liikevaihto kuluvalla tilikaudella 150 000 euroa
- työllistää kahdeksan henkeä
- tutkimusyhteistyö alkamassa Tukholman Karoliinisen yliopistosairaalan kanssa
- Ukrainassa yksityisen päiväkodin konsultointiaja hyvinvointia tukevia sisältöjä lapsille
Teksti Päivi Eskelinen