Valtteri Vuorisalo, kansallisen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan työelämäprofessori, Tampereen yliopisto
vanhempi vieraileva tutkija, King’s College London
Teknologian nopea kehitys muuttaa kansainvälisen politiikan pelikenttää. Syynä tähän on kehityksen monimutkaiset keskinäisriippuvuudet.
Samaan aikaan kun teknologia auttaa ja tehostaa toimintaamme, sen manipuloinnista ja hallinnasta on tullut keskeinen vallankäytön väline laajemminkin kuin vain kyberympäristössä, joka toki on tärkeässä roolissa. Tähän on viime aikoina herätty erityisesti esim. Yhdistyneissä kuningaskunnissa, jossa teknologia – tieto- ja viestintäteknologia erityisesti – nähdään valtion keskeisenä työkaluna taloudellisten, poliittisten ja turvallisuusintressien saavuttamisessa.
Vaikka arjessamme teknologiset laitteet usein saavatkin eniten huomiota, tieto- ja viestintäteknologian keskiössä on kuitenkin data. Ilman dataa teknologian lupaus ei toteudu. Data on uusi öljy, vallan lähde ja strateginen resurssi.
Suojelupoliisin tuore Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021 nostaa datan ja sen suojaamisen yhdeksi keskeisistä asioista: ”Mitä enemmän yhteiskunnan toiminta digitalisoituu, sitä suurempaa vahinkoa voidaan saada aikaan muuttamalla dataa tai estämällä pääsy siihen.” Katsauksessa nostetaan data jopa osaksi kriittistä infrastruktuuria silloin, kun sitä käytetään kriittisen infrastruktuurin ohjauksen osana.
Kun teknologian lisäksi maailmanpolitiikan realiteetit ovat nopeassa muutoksessa, kohdistuu yrityksiinkin uudenlaisia haasteita ja vaatimuksia.
Esimerkiksi valtiot vakoilevat yhä enemmän tuotekehitykseen liittyvää tietoa tavoitteenaan parantaa omien yritystensä asemaa globaalissa kilpailukentässä. Jos yrityksen vastuulla on osa Suomen kriittisestä infrastruktuurista, Supon mukaan on erityisen tärkeää huolehtia data- ja tietoturvallisuudesta läpi koko alihankintaketjun. Yritysten väliset sopimukset ja tuotteet eivät riitä. Ihmisten osaaminen ja yritysten omat, jatkuvat toimintamallit nousevat turvallistamisen keskiöön.
Toimintamallien muutos kumpuaa lisäksi havainnosta, että kukaan ei rakenna yhä monimutkaisempaa ja keskinäisriippuvaisempaa yhteiskuntaa yksin. Tämä edellyttää oppineiden yhteisöltä eli akatemialta sekä yrityksiltä ja julkiselta sektorilta uudenlaisia työskentelytapoja, joissa verkostoidutaan yhä enemmän ja poistutaan itse rakennetuista siiloista.
Tätä alleviivaa esimerkiksi yritysten kasvava rooli osaamisen huoltovarmuuden varmistamisessa. Se on prosessi, jossa tarkastellaan muutosta vuosissa. Tieto- ja viestintäteknologia on nykypäivänä keskeisessä roolissa kaikessa toiminnassamme ja sen muutostahti mitataan kuukausissa. Nykyisellä huoltovarmuuden varmistamisen prosessilla onkin paikoittain vaikeuksia pysyä muutoksen tahdissa.
Teknologian nopea muutostahti korostaa myös yritysten omien osaamisinvestointien merkitystä huoltovarmuudelle. Tämän koordinoimiseksi on löydettävä uusia työskentelytapoja yhdessä julkisen sektorin ja akatemian kanssa. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, miten osallistumisesta yhteiseen osaamisen hallintaan tehdään yrityksille kannattavaa toimintaa.
Tulevaisuus on monimutkainen, datakeskeinen ja täynnä yllätyksiä. Voimme olla varmoja vain siitä, että vanhoilla tavoilla toimimalla emme saavuta uusia lopputuloksia.
Valtteri Vuorisalo
kansallisen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan työelämäprofessori, Tampereen yliopisto
vanhempi vieraileva tutkija, King’s College London