Pirkanmaan talousalueen saavutettavuus, pääradan ja tiestön kunto sekä liikenteen yleinen sujuvuus olivat keskeisiä asioita vaikuttamissuunnitelman ensimmäisen osan julkistamistilaisuudessa. Elinkeinoelämälle hyvät liikenneyhteydet ovat elinehto, ja etusijalla myös silloin, kun yrityksiä houkutellaan Pirkanmaalle.
Päärata on ylivertainen tavaroiden ja ihmisten kuljettaja, mutta Tampereen kauppakamarin jäsenyritykset toivovat, ettei kehittämisessä unohdettaisi tieliikennettä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on kokonaisuuksien suunnittelua.
Tampereen kauppakamarin Vaikuttamissuunnitelma 2021 julkistetaan tänä vuonna kolmessa live-lähetyksessä 2.–4. helmikuuta. Näistä ensimmäisessä keskityttiin talousalueen saavutettavuuteen ja liikenteeseen.
– Etätöistä huolimatta yrityksillä – ja varsinkin vientiyrityksillä – on paljon matkustustarpeita, ja toisaalta asiakkaiden on päästävä Pirkanmaalle. Lentoyhteydet Tampereelta ovat toivomuslistan kärjessä, kun maailma palautuu normaaliksi koronan jälkeen, alusti apulaisjohtaja Markus Sjölund.
Yritykset ovat tunnistaneet tiestössä suoranaisia vaaran paikkoja, vaarallisia risteyksiä ja huonoa tienpitoa. Useat kommentit keskittyivät valtateille 3 ja 9, joiden kohentaminen kuuluu vaikuttamissuunnitelman tavoitteisiin.
– Jäsenyritykset toivat esille asiointipysäköintiä erityisesti Tampereen keskustassa sekä työmatkaliikenteen sujuvuutta. Suunnitteluun toivotaan tasapuolisuutta. Liikennettä tulisi käsitellä kokonaisuutena henkilöautoliikennettä unohtamatta, Sjölund sanoi.
Tavara kulkee pääradalla ja kumipyörillä
Päärata on hallinnut viime aikoina liikenteen sujuvuudesta käytyä keskustelua. Tämä ei ole ihme, sillä päärata vetää työmatkaliikennettä ja ruokkii Suomen vientisatamia.
– Päärata on ylivertainen tavararata, mutta ylivertainen myös henkilöliikenteessä. Helsinki-Tampere-välin kapasiteettipula ja tarpeet peruskorjata rata ovat tiedossa, mutta tällä hetkellä pöydällä on vasta pieniä päätöksiä, sanoi Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme teeman studiokeskustelussa.
Ylijohtaja Juha Sammallahti Pirkanmaan ELY-keskuksesta muistutti, että tavaravirroista 70 prosenttia kulkee kuitenkin kumipyörillä.
– Valmisteilla olevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulisikin suunnata erityistä huomiota teiden kunnossapitoon ja korjausvelan lyhentämiseen.
Samaa mieltä oli Acgo Power Oy:n toimitusjohtaja Juha Tervala.
– Myös me liikutamme tavaraa kumipyörillä. Meille tulee pari miljoonaa kiloa tarvikkeita joka kuukausi tehtaan porteista sisään ja saman verran lähtee ulos jalostettuna. Lisäksi väkemme on kolmivuorotyössä, mikä vaatii oman auton käyttöä.
Juha Tervala (vas.), Esa Halme ja Juha Sammallahti.
Onko teollisuuden tarpeet sivuutettu?
Studiokeskustelua isännöinyt Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kysyi, onko julkinen sektori ottanut riittävästi huomioon teollisuuden tarpeet.
– Liikennevirrat on kyllä selvitetty, kuljetuksissa korostuvat valtatiet 3 ja 9. Väyläverkon kehittämisessä tärkeintä on pitkäjänteisyys. Liikenne 12:n suunnittelussa otetaan tarpeita huomioon, mutta niitä on paljon ja hankkeista päätettäessä moni asia vaikuttaa, Sammallahti sanoi.
Esa Halmeen mukaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa alueellinen lentokenttäverkko on sellainen, että tavarat pääsevät lähtemään monelta paikkakunnalta.
– Suomen malli ei suosi Tampereen, Vaasan ja Oulun teknologiakeskittymiä, hän sanoi.
Tampere-Pirkkalan lentokenttä on Acgo Powerille tarpeellinen.
– Tavallisena vuotena meiltä matkustetaan maailmalle 1200 kertaa vuodessa, joista tuhat lähtöä on ollut Pirkkalasta. Oman kentän ongelmien takia väki on alkanut mennä Helsinki-Vantaalle, mikä ei ole ekologista eikä kestävää, Juha Tervala sanoi.
Antti Eskelisen mukaan koronan jälkeen onkin jälleen aika keskustella, onko Tampereelta suoraa Finnairin aamu- ja iltayhteyttä johonkin Keski-Euroopan isoon hubiin.
Infrahankkeet elvyttäisivät hyvin
12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarpeellisuudesta oltiin yhtä mieltä.
– Suunnitelma tarvitaan ehdottomasti. Miinuksena on kova varovaisuus poliittisissa linjauksissa, esimerkiksi siitä, laitetaanko päärataa kuntoon. Vastausta ei löydy suoraan, vaikka tarpeet todetaan, Esa Halme sanoi.
Tiestön korjausvelka puhutti studiovieraita.
– Vuonna 2019 Pirkanmaalla oli päällysterahaa 10 miljoonaa euroa. Viime vuonna käytettiin 24 miljoonaa, ja sillä parannettiin varsinkin alempaa tieverkkoa. Tälle vuodelle on varattu 17 miljoonaa, ja tämän hallituskauden loppuun mennessä summan arvioidaan laskevan vuoden 2019 tasoon, mikä oli katastrofaalisen vähän, Juha Sammallahti taustoitti.
EU:n linjaus, jonka mukaan elpymispaketin rahoja ei käytetä infrahankkeisiin, herätti vastalauseita. Esa Halmeen mukaan melkein kaikissa EU-maissa näin kuitenkin tehdään.
– Tampereen henkilöratapihan pitäisi olla mukana. Hankkeen hyötykerroin on suuri. Pidän selkeänä virheenä, ettei tällaisia investointihankkeita ole elvytyspaketissa, hän sanoi.
Tallenne vaikuttamissuunnitelman ensimmäisen osan julkistamisesta on katsottavissa täällä.
Teksti Päivi Eskelinen