Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller ohjeisti vientiä Saksaan miettiviä pitkäjännitteisyyteen, analysoimaan markkinat huolellisesti ja hiomaan myyntiväittämät sopiviksi Saksan markkinoille.
Pirkanmaan Vientipäivä latasi perinteisesti täyslaidallisen tietoa vientiyrityksille. Toki korona sävytti vientimaailman tunnelmia, mutta moni alustaja korosti myös mahdollisuuksia, joita nyt avautuu. Toinen selkeä viesti oli, että apua saa ja keinoja löytyy esimerkiksi viennin sparraukseen ja rahoitukseen.
– Muutos tapahtuu murroksessa – markkinat ja markkinaosuudet menevät uusiksi. On tartuttava uusiin mahdollisuuksiin. Mikä muuttuu itsellä? Mitä vientimarkkinoilla tapahtuu? Kilpailijamuutokset? Jos osaa seurata ja ennakoida, voi menestyä vientimarkkinoilla, sanoi Keskuskauppakamarin johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori, jonka Tulli vastikään palkitsi tunnustuksena vuosien työstä Suomen ulkomaankaupan sujuvuuden eteen ja yhteistyöstä tulliasioissa.
Vuori kehotti pitämään mielessä, että koronaelvytys avaa väistämättä ovia viennille. Koronasta on opittu, että kaikkia tuotantoverkostoja ei kannata rakentaa Aasian varaan, vaan hajauttaa ja tuoda entistä lähemmäksi. Myös riskienhallintaa mietitään uudella tavalla.
– Ole siis hereillä, ole läsnä. Lisäksi markkinat polarisoituvat – länsi vai itä? Palveluja ja verkostoja löytyy – oletko itse valmis? Hoida myös suhteita, sillä ihmiset päättävät, eivät yritykset. Suhteiden merkitys on korostunut korona-aikana.
Vuori uskoo, että EU:n ja Suomen koronaelvytystoimilla saadaan uutta vientiä aikaiseksi, ja niin uskoo Keskuskauppakamarin pk-vientiyritysverkoston kyselyynkin vastanneista yrityksistä 35 prosenttia.
– EU:n elvytyspaketti on kunnianhimoinen. EU elvyttää isommassa luokassa kuin Kiina ja USA, ja elvytystoimet kohdistuvat talouden uudistumiseen – digitalisaatioon, vihreään talouteen, koulutukseen ja kilpailukykyyn. Paljon on meistä itsestämme kiinni: onnistummeko uudistamaan itseämme ja tarttumaan vientimarkkinoiden mahdollisuuksiin?
Mihin ja miten Suomi sitten käyttää 3,2 miljardin elvytysrahansa? Keskuskauppakamarin johtaja, Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori kannusti yrityksiä seuraamaan, mihin Suomi satsaa.
Vuoren kanssa yrityksiä uusiin vientiponnisteluihin kannusti myös Business Finlandin johtaja Petri Haahti.
– Valmistavan teollisuuden toimitusketjut paikallistuvat, pyritään varmistamaan kriittisten tavaroiden saatavuus lähimarkkinoilta. Tuotantoa modifioidaan. Yritysten tulisi listautua erilaisiin kansainvälisiin hankintalistoihin, ja hyödyntää YK:n vastaavat hankintaportaalit. Enterprise Europe Network on yksi työkalu löytää partnereita Euroopasta ja muualta. On myös erilaisia verkostoitumisohjelmia. Talent explorer -rahoitus puolestaan on tarkoitettu kansainvälisten osaajien palkkaamiseen.
Saksalaisvalmistajat etsivät alihankkijoita EU:sta
Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller kertoi Saksan tilanteesta ja 10 000 saksalaisyrityksen antamasta tilannekuvasta.
– Saksan teollisuus laajentaa alihankintaansa Eurooppaan. 17 prosenttia etsii uusia tai muita toimittajia kuin aikaisemmin, erityisesti teollisuudessa ja tukkukaupassa. Se tarkoittaa pelkästään teollisuudessa yli 20 000 valmistavaa yritystä.
87 prosenttia ilmoitti etsivänsä uusia tuotteiden ja palveluiden toimittajia pääasiassa Saksasta, muista EU-maista niitä etsii 59 prosenttia. 40 prosenttia teollisuusyrityksistä kasvattaa investointejaan digitalisaatioon.
– Toimitusketjujen uudelleen järjestelyjen lisäksi jättimäinen 130 miljardin euron elvytyspaketti laitetaan tulevaisuusalueisiin: investoidaan keinoälyyn, vetyosaamiseen, terveyssektoriin, julkishallinnon digitalisaatioon, etäratkaisuihin, opetuksen digitalisaatioon – monessa näissä Suomi on hyvä. Esimerkiksi energiamurros on tuplaenergiamurros, kun luovutaan ydinvoimasta ja hiilestä. Se vaatii uusia investointeja hajautettuun tuotantoon, jakeluun ja sähkönsiirtoverkkoon.
Saksalais-Suomalainen kauppakamari auttaa monin tavoin Saksan-kaupassa, mutta ensimmäiseksi Feller ohjeisti pitkäjännitteisyyteen, analysoimaan markkinat huolellisesti, hiomaan myyntiväittämät ja tuotelupaukset Saksan markkinoille – se mikä toimii vaikkapa Ruotsissa, ei todennäköisesti toimi Saksassa.
– Luottamus on tärkeä. Suomi on luottamuspohjainen yhteiskunta, Saksa kontrollipohjainen. Luottamus on ansaittava. Kerro yrityksestä ennen kuin kerrot tuotteesta. Valmistaudu ensitapaamiseen hyvin. Siinä ei tutustuta eikä juoda kahvia, se on vähän kuin Suomessa jo 2. tai 3. tapaaminen. Varmista kapasiteettisi riittävyys. Ota huomioon Saksan digitalisaation aste – faksi on yhä yleisesti käytössä, itse asiassa turvallisuussyistä. Satsaa saksan kielen taitoon!
Ulkoministeriön brexitin ja Turkin kauppapoliittisen koordinaation vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen huomautti, että deal or no deal – paljon muuttuu kaupanteossa joka tapauksessa.
Brexit – kitkaa tulee
Vientipäivässä ei vielä tiedetty, miten EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta käsittelevissä brexit-sopimusneuvotteluissa käy, mutta ulkoministeriön brexitin ja Turkin kauppapoliittisen koordinaation vastuuvirkamies Kristiina Kauppinen huomautti, että paljon muuttuu kaupanteossa joka tapauksessa.
Siirtymäkausi päättyy 1.1.2021, ja silloin Britannia eroaa sisämarkkinoista ja tulliunionista. Taloudellinen brexit toteutuu.
– Kauppasopimuksella tavoitellaan tasavertaisia kilpailuedellytyksiä, mutta näkemyserot ovat olleet merkittäviä. EU ei ole valmis tekemään kauppasopimusta ellei riittävän tasavertaisia kilpailuedellytyksiä taata.
Taloudellisessa brexitissä joka tapauksessa neljä sisämarkkinoiden vapautta loppuvat ja Britannia eriytyy EU-markkinasta erilliseksi säätely- ja oikeusalueeksi. Kaikki tavarat on tullattava, tarvitaan EORI-rekisteröityminen ja numero, jos sellaista ei vielä ole. Alv- ja valmisteverot, todistus-, hyväksyntä- ja selostemerkintöjen hyväksyttävyys, ammattipätevyyden tunnustaminen muuttuvat. Myös henkilötietojen suojan riittävyys on merkittävä kysymys, eli vastaako Britannian henkilötietosuojan taso EU:n tasoa.
– Ja vaikka kunnianhimoinen sopimus saataisiin aikaan, sillä ei korvata sisämarkkinoita, Kristiina Kauppinen tiivisti.
Tullin tulliylitarkastaja Minnaleena Lehikoinen muistutti, että kaikesta Britanniaan vietävästä pitää antaa vienti-ilmoitus, mutta sitä ei voi antaa ennakolta, vasta vuoden vaihtumisen jälkeen.
– Pohjois-Irlanti säilyy osana tullialuetta, eli jos vie sinne, se on sisäkaupan piirissä. Pitää myös huomata, että Britanniassa annettujen tavarantoimittajien ilmoitusten voimassaolo päättyy, niitä ei voi käyttää alkuperäselvitysten antamiseen tai laatimiseen.
Viennin rahoitukseen ja maksutapoihin liittyviä kanavia ja mahdollisuuksia avasivat OP:n rahoitusjohtaja Mika Vornanen ja rahoituspäällikkö Eila Nygren, joka arvioi myös koronan vaikutuksia. – Esimerkiksi vastapuoliriskit ovat kasvaneet, joten niiden tarkempi tarkastelu asiakkaissa ja toimittajissa on tarpeen. Kehittyvien maiden luotto- ja vastapuoliriskit ovat lisääntyneet. Väärinkäytösyritykset – takauspetokset esimerkiksi – ovat lisääntyneet myös. Nygren kehotti kiinnittämään entistä enemmän huomiota asiakkaan ja kumppanin tuntemiseen, turvaaviin maksutapoihin ja toimituslausekkeisiin sekä digitalisaation hyödyntämiseen.
Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Jenna Myllykoski, Annikaisa Knuutila