Asianajaja Niko Värttiö (vas.) ja asianajaja, varatuomari Heikki Taulaniemi, Asianajotoimisto Alfa Oy.
Edunvalvontavaltuutus on yksi keskeinen oikeudellinen asiakirja, joka jokaiselta yrittäjältä tai ylipäätään varallisuutta omistavalta olisi hyvä löytyä. Tietoisuus edunvalvontavaltuutuksen juridisesta merkityksestä on onneksi kasvanut. Kehityssuunta on hyvä, koska edunvalvontavaltuutus on joustava tapa järjestää omien asioiden hoito tulevaisuudessa. Toimistossamme laaditaan useita kymmeniä edunvalvontavaltakirjoja vuosittain. Olemme joutuneet myös ratkomaan joitakin edunvalvontavaltuutuksista johtuvia ongelmatilanteita.
Edunvalvontavaltakirja tulee tehdä kirjallisesti ja valtuuttajan pitää se allekirjoittaa kahden esteettömän todistajan ollessa läsnä. Jotta asiakirjan erottaa edunvalvontavaltuutukseksi, sen tulee täyttää tietyt laissa säädetyt edellytykset. Usein edunvalvontavaltakirja laaditaan perusmuotoisesti lain sanamuotoa noudatellen näin:
”Valtuutan Y:n edustamaan minua omaisuuttani koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissani sekä sellaisissa henkilöäni koskevissa asioissa, joiden merkitystä en kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä.
Määrään valtuutuksen tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että tulen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistani.”
Jo perusmuotoisena edunvalvontavaltuutus antaa valtuutetulle laajan kelpoisuuden hoitaa päämiehen asioita. Valtakirjaa tehtäessä pitäisi kuitenkin ottaa ennalta huomioon erityisesti ne tilanteet, joissa varsinainen valtuutettu on esimerkiksi sukulaisuuden vuoksi esteellinen edustamaan päämiestä. Tällaisessa tilanteessa valtuuttajan on mahdollista nimetä ulkopuolinen ja esteetön varavaltuutettu hoitamaan asioita.
Seuraavassa esimerkissä on kyse aidosta oikeudellisesta ongelmasta:
Valtuuttaja X oli tehnyt edunvalvontavaltakirjan, jossa hän oli nimennyt puolisonsa Y:n edustamaan häntä omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtakirjassa X oli määrännyt Y:n lahjoittamaan tiettyä omaisuutta X:n ja Y:n yhteisille lapsille. X:n edunvalvontavaltuutus vahvistettiin holhousviranomaisessa ja Y:lle syntyi kelpoisuus edustaa X:ää.
X:llä oli omistuksessaan kiinteää omaisuutta, joka oli määrätty valtakirjassa lahjoitettavaksi lapsille. Y oli kuitenkin lain edunvalvontavaltuutuksesta 17 §:n perusteella esteellinen lahjoittamaan kyseistä omaisuutta, koska lahjoituksen toisena osapuolena olisivat olleet hänen lapsensa. Syntyi tarve esteettömälle edustajalle, joka olisi voinut toteuttaa valtakirjassa yksilöidyn lahjoituksen.
Koska valtakirjassa ei ollut nimetty esteetöntä varavaltuutettua Y:lle, X:lle olisi pitänyt hakea edunvalvoja lahjoitusta varten. Edunvalvojan toimintaa taas sääntelee laki holhoustoimesta, jonka 32 §:n mukaan edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehen omaisuutta. X:lle ei siis saatu edunvalvonnan kautta esteetöntä edustajaa lahjoitusta varten ja vaikka tällainen olisikin saatu, edunvalvoja ei olisi voinut tehdä lahjoitusta, koska laissa on ehdoton lahjoituskielto. Holhousviranomainen ei olisi voinut antaa tällaiselle oikeustoimelle lupaa. Jouduttiin siis täydelliseen pattitilanteeseen, jossa ei kyetty toteuttamaan X:n yksiselitteistä lahjoitustahtoa. Omaisuuden siirtyminen lapsille jäi odottamaan tulevaa perimystä.
Jos valtakirjassa olisi nimetty perheen ulkopuolinen varavaltuutettu, kiinteän omaisuuden lahjoittaminen olisi voitu toteuttaa heti, kun holhousviranomainen olisi vahvistanut valtakirjan varavaltuutetun osalta. Mitään erillistä lupamenettelyä ei olisi myöskään tarvinnut aloittaa, koska varavaltuutettu olisi toteuttanut valtakirjassa ilmaistua päämiehen tahtoa. Lahjoitus olisi saatu tehtyä hyvin kevyellä menettelyllä ja kiinteä omaisuus olisi siirtynyt lapsille.
Jotta edellä kuvattuun tai sitä vastaavaan tilanteeseen ei tulevaisuudessa jouduttaisi, valtakirjan laatijan kannattaa kiinnittää asiakkaiden huomiota erityisesti esteellisyysasioihin. Luonnollisesti asiakkaille kerrotaan mahdollisuuksista sisällyttää valtakirjaan myös muita yksilöllisiä ehtoja, koska edunvalvontavaltuutus on perusrakenteeltaan kuitenkin yksityisoikeudellinen valtuutus, jossa voidaan määrätä melkein mitä tahansa. Allekirjoittaneet ovat useissa valtakirjoissa antaneet suostumuksensa toimia esteettömänä varavaltuutettuna tilanteen niin vaatiessa. Myös varavaltuutetulle olisi hyvä nimetä varahenkilö, jotta edellä kuvattuihin ongelmiin ei missään tilanteissa jouduttaisi.
Tosiasia on, että kaikkia mahdollisia vaikeasti ennakoitavia skenaarioita ei ole koskaan mahdollista ottaa huomioon asiakirjoja laadittaessa. Tyypilliset ongelmatilanteet on kuitenkin hyvä käydä ennalta läpi ja varautua niihin parhaalla mahdollisella tavalla.
Niko Värttiö
asianajaja
Heikki Taulaniemi
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Alfa Oy
Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.
