Johtaja Ismo Salminen, HHJ-kehitys, Tampereen kauppakamari.
Patenttilääkkeitä ei ole, mutta jostakin syystä yritysten kyvyssä selviytyä poikkeusoloista on suuria eroja.
Monet liiketoiminnan perusedellytykset maailmassa ovat nyt liikkeessä – jopa vapaassa pudotuksessa. Pirkanmaalaisetkin pk-yritykset miettivät selviytymiskeinoja ja ideoita. Mitään patenttilääkkeitä ei ole, mutta jostakin syystä yritysten kyvyssä selviytyä poikkeusoloista on suuria eroja.
Eri yrityksissä eri ihmiset löytävät erilaisia keinoja – ja tuloksetkin ovat erilaisia. Avainkysymys monessa yrityksessä onkin, mistä löytäisimme uusia ratkaisuja. Siksi nyt on hyvä hetki miettiä myös sitä, voiko yrityksen hallituksesta olla omistajille ja yritysjohdolle nykyistä enemmän hyötyä tässä pohdinnassa.
Perinteinen käsitys hallitustyöstä ei tue ajatusta, että hallitus voisi olla nopea apu yritykselle. 4–5 kertaa vuodessa kokoontuva hallitus, jonka kokouksissa painopiste on toteutuneiden asioiden ja tulosten läpikäymisessä, on lähinnä valvonnan foorumi. Koskaan hallitus ei myöskään ole ihmelääke, joka auttaa varmasti vaivaan kuin vaivaan.
Yrityksen hallitus voi kuitenkin olla hyvin konkreettista hyötyä ja lähitulevaisuuden ratkaisuja tuottava liiketoiminnan kehittämisen väline omistajille. Tämä edellyttää, että omistajat osaavat ja ennen kaikkea haluavat lähestyä asiaa uudella tavalla.
Tärkein asia on hallituksen kokoonpanon miettiminen uusiksi. Lisäarvoa tuottavan hallituksen kokoonpano määräytyy omistajien tavoitteiden ja yrityksen kehittämistarpeiden mukaan. Millaisia osaamisia, persoonallisuuksia ja verkostoja hallituksen jäsenillä pitää olla, että he pystyvät auttamaan omistajia ja yritystä pääsemään tavoitteisiin?
Kysymys on pitkälti rekrytoinnista samaan tapaan kuin toimitusjohtajaa haettaessa. Apuna kannattaa käyttää omien suhdeverkostojen lisäksi esimerkiksi Hallituspartnerit ry:tä, joka myös Pirkanmaalla välittää osaavia jäseniä pk-yritysten hallituksiin. Hallituspaikka 2020 -tapahtumassa voi jäseniä hakea vielä laajemmasta joukosta.
Tärkeintä ei siis ole, että kaikki omistajat ovat mukana hallituksessa, eikä hallituksen jäsenyys myöskään saa olla pelkkä kunniavirka. Jäsenyys on aktiivinen johtamistehtävä, johon valikoidutaan kykyjen ja verkostojen perusteella ja jossa tavoite on tuottaa konkreettista hyötyä.
Juuri nyt kannattaa miettiä, millaista osaamista tästä haastavasta tilanteesta selviytyminen omassa yrityksessä edellyttää ja mikä osa tästä kannattaa hankkia nimenomaan hallitukseen. Hallitukseen voi melko nopeastikin löytää hyvää uutta osaamista ja kokemusta, joiden pohjalta tulevaisuus voi kääntyä merkittävästi hallitummaksi ja valoisammaksi.
Ismo Salminen
johtaja, HHJ-kehitys
Tampereen kauppakamari