Riitta Varpe pitää HHJ-tutkintoa tärkeänä osana HHJ-koulutuskokonaisuutta. – Se ei ole mikään läpihuutojuttu. Siihen valmistautuessa tulee kerrattua ja omaksuttua asioita vielä vähän syvemmin.
Riitta Varpe oli ensimmäisiä HHJ-kurssin käyneitä vuonna 2005.
– Muistan, kuinka Tampereen kauppakamari ja Hallituspartnerit alkoivat yhdessä keskustella, että pk-yrityksetkin voisivat saada lisäarvoa toimivasta hallituksesta ja erityisesti riippumattomista hallitusjäsenistä. Niistä pohdinnoista syntyi HHJ-koulutus. Menin ensimmäiselle kurssille, koska ajattelin sen antavan hyvän kertauspaketin olennaisista hallitustyöhön kuuluvista asioista, vastuista, roolista ja tavoista toimia. Sanon kertauspaketin, koska ajattelen myös niin, että hallitustyövalmiuksien on tultava muualtakin kuin suht lyhyeltä kurssilta, eli aikaisemmista töistä, työkokemuksesta, koulutustaustasta.
Riitta Varpe on käynyt HHJ-kurssin lisäksi HHJ-tutkinnon, HHJ-puheenjohtajakurssin sekä HHJ hallitus ja talous -koulutuksen.
– Kaikki ovat olleet hyviä ajatusten herättäjiä. Koulutuksissa fokusoidaan oikeisiin asioihin juuri hallitustyön, hallituksen jäsenten ja heidän eri rooliensa näkökulmasta. Saa tietoa hallitusjäsenen juridisesta asemasta ja vastuista, hallituksen roolista ja dynamiikasta, siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ja tietenkin osallistujien keskinäiset keskustelut ovat erittäin antoisia.
HHJ–PJ-kurssi antoi erityisesti eväitä miettiä puheenjohtajan pestiä.
– Mitkä asiat kannattaa selvittää ennen kuin ottaa vaativan puheenjohtajuustehtävän vastaan? Mikä on omistajien tahtotila, yrityksen taloudellinen tilanne, strateginen valmiusaste, mahdolliset riskit ja miten nähdään puheenjohtajan rooli hallituksen dynamiikan rakentamisessa? Mikä on puheenjohtajan, omistajan ja toimitusjohtajan suhde ja vastaako oma osaaminen ja mahdollinen lisäarvo yrityksen tarpeita? Kun näistä sai tietoa ja näistä keskusteltiin, sai itsevarmuutta toimia puheenjohtajana.
Osaamista tarvitaan molemmin puolin
Riitta Varpe huomauttaa, että HHJ-koulutuskokonaisuus sopii tietenkin niille, joilla on aito kiinnostus hallitustyöhön.
– Mutta koulutus antaa näkökulmia myös pk-yrittäjälle, joka pohtii, olisiko riippumattomista hallituksen jäsenistä hyötyä yritykselle, mitä hallitustyöltä voi vaatia ja mitä hallituksen jäseneltä voi vaatia.
Tarpeen HHJ-kurssi olisi Varpen mielestä niillekin, jotka valmistelevat asioita hallitukselle ja toimivat esittelijöinä – ylipäätään kaikille, jotka jotenkin osallistuvat hallituksen kokoustyöhön.
– HHJ-kokonaisuuteen kuuluvat täydennyskurssit ovat erinomaisia, mutta yksi uusi kurssiaihe voisi olla ”Miten valmistaudun hallituksen kokouksiin”, mikä tarkoittaa materiaalin valmisteluakin. Kun tätä osaamista kehitettäisiin, kokouksenpito tehostuisi, hallitukselle tuotaisiin valmistellut asiat ja kokouksessa keskityttäisiin olennaiseen eli strategisiin kysymyksiin ja tulevaisuuden menestyksen varmistamiseen. Toimivan hallitustyön pohjana ovat hyvin valmistellut esitykset.
HHJ-kurssin on tämän vuoden loppuun mennessä käynyt jo 10 000 ihmistä.
– HHJ-koulutuskokonaisuuden pitkä historia ja menestys kertovat kyllä paitsi koulutuksen tarpeesta, myös laadusta. Hyvä kello kauas kuuluu! Iso kiitos on annettava mainioille alustajille, keskusteluille, materiaaleille.
Alumnitapaamiset ovat antoisia, samoin aamiaistapaamiset, joita Hallituspartnerit järjestävät säännöllisesti.
– HHJ-koulutuksen avainhenkilöt ovat tehneet hyvää työtä siinäkin, että kunnat ovat alkaneet kouluttaa julkisomisteisten yhtiöiden hallitusten jäseniä. Uusi kuntalaki ja kilpailulaki edellyttivät liikelaitosten yhtiöittämistä, ja yhtiöillä pitää olla ”oikea” hallitus. Hallitustyön osaamiseen pitää ja on alettukin kiinnittää huomiota.
Sitoutunutta, aktiivista luottamustyötä
Riitta Varpe on käyttänyt HHJ-koulutuksen oppeja tietysti hallituksissa, joissa on mukana, mutta myös entisessä työssään Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n toimitusjohtajana ja hallitukselle asioita esitellessään. Nyt hän on puheenjohtaja Tampereen Messujen ja Carrot Palveluiden hallituksissa ja jäsenenä Gronlund Palvelujen, Tampereen Seudun Osuuspankin ja Tampereen Sähkölaitoksen hallituksissa.
Hallitustyöhön lähteminen tarkoittaa Varpen mielestä sitoutumista ja varsinkin puheenjohtajalta jatkuvaa yhteydenpitoa toimitusjohtajan, johtoryhmän ja omistajien välillä.
– Pitää seurata yrityksen toimialan yleistä kehitystä, kilpailijoita ja kilpailutilannetta, muutoksia – teknologiaa, lainsäädäntöä. On oltava aktiivinen ja on perehdyttävä siihen, missä yrityksen bisnes menee.
Riitta Varpe korostaa, että hallituksen jäsenyys on aina luottamustyötä. Dynamiikan ja roolien on oltava kunnossa. Joukossa ei sovi olla besserwissereitä.
– Hallitus on omistajalle ja toimitusjohtajalle palloseinä, sen tärkeä tehtävä on kysyä oikeita kysymyksiä. Elämme jatkuvassa muutoksessa, hereillä pitää olla koko ajan.
Tampereen kauppakamari ja Hallituspartnerit ry perustivat vuonna 2005 valtakunnallisen Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin hallitusosaajien kouluttamiseksi erityisesti pk-yritysten hallituksiin. Tavoitteena on aktivoida ja kehittää hallitustyötä sekä parantaa hallitustyön laatua, ammattimaistaa johtamista ja parantaa yritysten kilpailukykyä.
Marraskuun 2019 lopussa koulutuksen käyneitä on jo 10 000.
Kaikissa Manner-Suomen kauppakamareissa järjestettävät HHJ-kurssit myydään nopeasti loppuun. Kun vuonna 2010 kursseille osallistui 690 opiskelijaa, vuonna 2018 kurssilaisia oli jo 1 250. Vuonna 2010 järjestettiin 35 kurssia, vuonna 2018 jo 56 kurssia.
HHJ-tutkinnon suorittaneitakin on 4300.