Kreapalin Veikko Törrönen kehittää työkseen yritysten strategioita palvelu- ja liiketoimintamuotoilun menetelmin. – HHJ-kurssin yksi oivallus oli strategian merkitys itseohjautuvuudelle: sitä ei voi olla ilman strategiaa. Tulin heti kurssilla piirtäneeksi siitä kuvankin.
Palvelullistuminen korostuu niin yhteiskunnassa kuin yrityksissäkin. Muutokseen tarvitaan muun muassa palvelumuotoilun osaamista. Onko sitä yritysten hallituksissa? Jos sitä sinne haluaisi viedä, kuinka hallitustyötä tehdään… Tällainen pohdinta sai Kreapalin toimitusjohtajan Veikko Törrösen osallistumaan HHJ-kurssille.
Ensin iso kuvio: myös tuotelähtöiset yritykset palvelullistuvat, ja tämän muutoksen läpivienti vaatii yritysten hallituksissa strategiatason päätöksiä. Johtajien on otettava muutokseen kantaa. Veikko Törrönen sanoo, että kansainvälisesti yritykset ovat jo havahtuneet ja ottaneet palvelu- ja liiketoimintamuotoilun osaajia hallituksiinsa.
Sitten lähikuvio: Törrösellä ei ole aikaisempaa hallitustyökokemusta eikä hallitusta omassa yrityksessä.
– Olen kuitenkin työkseni tekemisissä johtoryhmien, hallitusten ja yritysten strategioiden kanssa. Kun ilmoittauduin HHJ-kurssille, odotinkin lähinnä vanhaa, tuttua kertaavaa sisältöä. Mutta jo ensimmäisen päivän jälkeen käsitykseni muuttui: koko kurssilla puhujat olivat todella laadukkaita ja koulutuksen sisältö herätti uusia ajatuksia, oivalluksiakin.
Toista perspektiiviä tarvitaan
Veikko sanoo, että kurssi toi paitsi hallitustyöosaamista, myös syvyyttä omaan työhön. Se myös auttoi kehittämään omaa liiketoimintaa.
– Oppi esimerkiksi ymmärtämään omistajastrategiaa liiketoimintastrategian takana: mitä se tarkoittaa, miten se pitäisi ottaa huomioon liiketoimintastrategian kehittämisessä.
Hyöty oli sekin, että kurssi kirkasti käsitystä ulkopuolisten jäsenten merkityksestä yrityksen kehittämisessä, myös Kreapalin oman liiketoiminnan kehittämisessä.
– Maailma on monimutkainen, entistä kompleksisempi, jopa kaoottinen. Emme enää voi edes tietää, mitä emme tiedä. Joten tarvitaanko hallitustyötä? KYLLÄ. Kukaan ei yksin pysty haravoimaan liiketoimintaympäristöään, mukaan tarvitaan muita näkemyksellisiä ihmisiä, eri näkökulmia, eri substanssien osaamista, erilaista ja eri-ikäistä väkeä. Oli yritys iso tai pieni, sillä täytyy olla joku, joka validoi strategiaa. Mitä kompleksisempi maailma, sitä enemmän yhteiskehittämisen rooli merkitsee ja kasvaa, myös hallituksissa.
Niin, ja hallitusten kannattaa olla ketteriä. Ei riitä, että tehdään strategioita viiden vuoden päähän.
– Yrityksellä täytyy olla arvot, visio eli maali ja missio, eli käsitys siitä, mitä tehdään ja miksi. Missiosta visioon johtava matka kuitenkin elää koko ajan, sitä ei enää pysty sanoittamaan valmiiksi. Hallituksen rooli muuttuu, senkin täytyy olla nopea reagoimaan markkinasta tuleviin muutoksiin.
Veikko sanoo, että Kreapal on niin pieni yritys, että hallitusta hän ei ole sille vielä rakentamassa.
– Mutta kurssin ansiosta perustin jo advisory boardin. Itse olen kiinnostunut hallituspaikoista muissa yrityksissä.
Strategia mahdollistaa itseohjautuvuuden
Entäpä se HHJ-kurssilla saatu oivallus? Esimerkiksi…
Törrönen sanoo hyvän strategian ensinnäkin kertovan, mitä yritys tai organisaatio tekee ja mitä se ei tee. Toisekseen sen pitää olla ihmislähtöinen eli yhdessä tehty, ymmärrettävä, merkityksellinen ja arvoa tuottava henkilöstölle, omistajalle ja asiakkaille.
– Nykypäivänä puhutaan paljon itseohjautuvuudesta. Mutta esimerkiksi Vaasan yliopistossa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijöistä kaksi prosenttia ymmärtää oman organisaationsa strategian, keskijohdosta kahdeksan prosenttia, ylimmästä johdosta 13. Mihin tällaisessa tilanteessa itseohjautuvuus perustuu? Eihän ihminen pysty tekemään omaa työtään koskevia ja yrityksen strategiaa tukevia päätöksiä, jos hän ei ymmärrä yrityksen tehtävää. Oivallukseni kurssilla oli, että strategia mahdollistaa itseohjautuvuuden.
– Mitä kompleksisempi maailma, sitä enemmän yhteiskehittämisen rooli merkitsee ja kasvaa, myös hallituksissa, sanoo Veikko Törrönen.
Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila