Counsel Annukka Lagerstam, Asianajotoimisto Merkurius Oy
Ilmastonmuutos, kestävä kehitys, resurssitehokkuus, cleantech, vähähiilisyys, kiertotalous. Näiltä termeiltä ei voi välttyä, jos seuraa uutisia.
Kiertotalouden keskeisenä ajatuksena on, että raaka-aineet ja materiaalit pysyvät pitkään talouden käytössä, materiaalien arvo säilyy ja haittavaikutukset ympäristölle vähenevät. Kiertotaloudessa tavoitteena on siis säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit kestävästi ja tehokkaasti. Kiertotalous linkittyy maapallon kantokyvyn horjumiseen ja ilmastonmuutokseen. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman 2025 tavoitteena on, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä.
Tiedossa lainsäädäntömuutoksia
Ympäristölainsäädäntöön on tulossa uudistuksia, joista monet liittyvät kiertotalouteen – enemmän tai vähemmän. Ympäristömenettelyjä koskevaa lainsäädäntöä pyritään sujuvoittamaan. Ympäristönsuojelulakiin on jo toteutettu useita muutoksia ja uusia on tulossa. Myös jätelakiin on tehty ja tehdään muutoksia. Esimerkiksi 1.1.2019 tulee voimaan eräitä muutoksia kunnan vastuuseen järjestää yhdyskuntajätteen jätehuolto.
Tekeillä on myös valtakunnallinen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta eli ammattimaiseen käyttöön tarkoitettu ”markkinapaikka”, jossa voi ilmoittaa ja etsiä tarjolla olevia ja tarvittavia jätteitä, sivuvirtoja ja näille tarjottavia palveluita.
EU kiertotalouden edistäjänä
Myös EU edistää kiertotaloutta toimintasuunnitelmissaan ja lainsäädännössään. EU:n kiertotalouspaketti sisältää ns. jätesäädöspaketin, joka tähtää muun muassa jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, kierrätyksen lisäämiseen, kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen, seurannan tehostamiseen, tuottajavastuujärjestelmien harmonisointiin vähimmäisvaatimusten osalta koko EU:ssa sekä sujuvoittamiseen etenkin jäteluokittelun päättymisen ja sivutuotemenettelyjen osalta. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma sisältää toimia, joihin EU-tasolla on ryhdyttävä kiertotalouden edistämiseksi. Komissio on julkaissut myös ns. kiertotalouden minipaketin 16.1.2018. Tämä sisältää muun muassa EU:n muovistrategian ja erilaisia tiedonantoja.
Kuutta jätealan direktiiviä uudistetaan. Jätedirektiivien uudistuksen keskeisenä tavoitteena on asettaa uudet, nykyistä kunnianhimoisemmat tavoitteet yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle sekä yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiselle. Direktiivit tulee panna täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä viimeistään 5.7.2020. Tämä tarkoittaa olennaisia muutoksia jätelakiin, ympäristönsuojelulakiin sekä lähes kaikkiin jätealan asetuksiin. Muutosten valmistelutyö on vasta alussa.
Erilliskeräysvelvollisuuksia tullaan täsmentämään. Nykyisten paperin, metallin, lasin ja muovin yhdyskuntajätteen erilliskeräyksen lisäksi tulevaisuudessa myös biojäte, tekstiilijäte ja kotitalouksien vaarallinen jäte tullaan erilliskeräämään. Tuottajavastuun keräysjärjestelmät säilyvät.
Yhdyskuntajätteen kierrätystä on Suomessa lisättävä. Tällä hetkellä paljon kierrätyskelpoista materiaalia ohjautuu polttoon.
Komissio on antanut myös ”kertakäyttömuovialoitteen”, jolla on tarkoitus vähentää take away -tuotteiden kulutusta ja kieltää kertakäyttömuovituotteet, joilla on vaihtoehtoja markkinoilla sekä lisätä tuotevaatimuksia kertakäyttöisiin muovista valmistettuihin juomapakkauksiin.
Kiertotaloudessa on liiketoimintapotentiaalia
Yritysten kannattaa tiedostaa tulevat muutokset ja varautua niihin toiminnassaan.
Kiertotalous tarkoittaa myös bisnesrakoa monille yrityksille. Kun materiaaleja pystytään käyttämään moneen kertaan, yritysten raaka-ainekustannukset vähenevät. Prosessit kannattaa suunnitella siten, ettei hukkaa synny ja tuotteet ja materiaalit sekä niiden arvo säilyvät tai kasvavat. Mahdollisuuksia materiaalien uudenlaiseen kiertoon on runsaasti. Innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan. Huolto- ja korjaustoiminnan kysynnän arvioidaan lisääntyvän. Kuluttajat ovat kiinnostuneita vastuullisista brändeistä ja yrityksistä.
Ympäristöystävällinen toiminta voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Tuotesuunnittelu on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun halutaan vaikuttaa tuotteen koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin, hyödyntää materiaalit tehokkaasti, pidentää käyttöikää, parantaa energiatehokkuutta sekä lisätä kierrätystä. Esimerkiksi muovituotteille pyritään kehittämään ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Ympäristöministeriön asettaman yhteistyöryhmän laatima kansallinen muovitiekartta on luovutettu ministeri Kimmo Tiilikaiselle 16.10.2018. Muovitiekartta etsii vaihtoehtoja muovin korvaamiseksi uusituvilla raaka-aineilla sekä selvittää kohteita, joissa muovin korvaaminen ei ole mahdollista.
Annukka Lagerstam
Counsel
Asianajotoimisto Merkurius Oy
