Suomen väestökehitys etenee tutulla ja ennustettavalla tavalla. Kaupungistuminen kiihtyy, kasvukeskukset vetävät väkeä, ja pienemmät paikkakunnat kamppailevat väestökadon ja osaajapulan kanssa. Väestön ikääntyminen, syntyvyyslukujen lasku ja nuorten ikäluokkien pienentyminen luovat rakenteellista painetta, jota maahanmuutolla voidaan helpottaa, muttei ratkaista.
Tampereen seudun väestönkasvu on tästä kehityksestä hyvä esimerkki. Ennusteet lupaavat yli 10 prosentin kasvua vuoteen 2040 mennessä. Nettokasvusta jo yli puolet tulee maan rajojen ulkopuolelta. Kyseessä on positiivinen haaste – mutta haaste silti. Kasvu ei tapahdu tyhjiössä: se edellyttää julkiselta sektorilta kykyä luoda kasvun perusedellytyksiä, erityisesti infrastruktuurin ja osaavan työvoiman osalta.
Tässä kohtaa törmätään yhteen merkittävimmistä kasvun kipukohdista: ammatillisen koulutuksen rahoitus on jäänyt selvästi jälkeen. Arvioiden mukaan vuosittainen rahoitusvaje Pirkanmaalla on jopa 18 miljoonaa euroa. Tämä ei ole vain tilapäinen notkahdus – kyse on rakenteellisesta vinoumasta, joka estää aluetta vastaamasta omaan kasvupotentiaaliinsa.
Pirkanmaan valmistava teollisuus on kasvukykyinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen. Kasvua hidastavat nyt lähinnä suhdanteet – mutta kun ne jälleen kääntyvät, tiedämme jo nyt, mikä on edessä: työvoiman saatavuus sakkaa, erityisesti teollisuuden ja rakennusalan kaltaisilla aloilla.
Aluepolitiikka, joka jakaa resursseja pyrkien tasaamaan alueiden välisiä eroja, johtaa paradoksaaliseen lopputulokseen: kasvukeskukset, jotka voisivat vetää koko Suomea mukaansa, jäävät vaille tarvittavia resursseja. Koko maa alisuoriutuu.
Yhtälö on lopulta yksinkertainen: Kasvu tarvitsee osaajia. Osaajat tarvitsevat koulutusta. Koulutus tarvitsee rahoitusta.
Ilman tätä ketjua kasvun mahdollisuudet kuihtuvat. Osaajapula ei ole vain yksittäisen yrityksen ongelma – se on koko alueen, ja lopulta koko Suomen, kehityksen este. On aika varmistaa, että koulutuksen rahoitus seuraa kasvua, vain siten voidaan turvata sekä alueellinen elinvoima että kansallinen kilpailukyky.
Peer Haataja
Varatoimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari