Pääkirjoitus | 22.04.2024 06:00

Pysäköinnin tarve ei vähene Tampereella

Olemme halunneet varmistaa, että kaksi isoa kokonaisuutta, pysäköintipolitiikan päivitys ja keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, ovat oikean suuntaisia. Näistä pysäköintipolitiikan päivitys oli äskettäin lausuntokierroksella.

Vaikuttamissuunnitelmassa olemme linjanneet, että liikennejärjestelmäsuunnitelman ja pysäköintipolitiikan on oltava tasapainoinen kokonaisuus, jolla viedään eteenpäin muun muassa keskustan maanalaisen pysäköinnin visiota.

Pysäköintipolitiikan suuria suuntaviivoja linjattiin edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Nyt päivitystä tehdään kaupungissa, joka on muuttunut valtavasti. Tampereen ­väestö on kasvanut ennätyksellisen nopeasti. Myös keskustan työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Kaupunkiliikenteeseen on tullut kokonaan uusi liikennemuoto, Tampereen ratikka. Lisäksi mikroliikkuminen on kasvanut merkittävästi, ja erilaiset lähettipalvelut asettavat uudenlaisia tarpeita.

Nyt käsillä oleva luonnos tarjoaa hyvät suuntaviivat pysäköinnin kehittämiselle. ”Maailman toimivinta pysäköintiä ihmisille ja yrityksille” on hyvä otsikko visiolle. Työtä varten on tehty myös laajaa sidosryhmätyötä ja haastateltu reilut 200 yritystä.

Visiossa luodaan kuitenkin pohjaa ajatukselle, että autoilu vähenee ja auton omistustarve olisi jotenkin muutoksessa. Samanlaista toiveajattelua esitettiin myös edellistä pysäköintipolitiikkaa tehtäessä. Silloin toiveita asetettiin yhteiskäyttöautoille. Jokainen edistyksellinen kaupunkikehittämisen visionääri tiesi kertoa, kuinka auton omistus ei ole enää tulevaisuutta ja taloyhtiöiden pihoilla on yhteiskäyttöautoja, joita asukkaat voivat lainata. Epäilijöitä pidettiin menneisyyteen takertujina.

Niin vain kävi tälläkin kertaa, että boomerit olivat oikeassa. Yhteiskäyttöautot eivät ole lyöneet läpi. Useat yhteiskäyttöautoja tarjoavat palveluntarjoajat ovat vetäytyneet Suomesta tai lopettaneet toimintansa. Säädösympäristömme piti huolen siitä, että Suomesta ei tullut liikkumispalveluiden kärkimaata. Ylipäätään auton omistamisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pysäköinnin tarpeen vähenemiselle ei ole siis perusteita.

Luonnoksessakin viitataan tutkimukseen, jonka mukaan pysäköinnin olosuhteisiin ollaan pääosin tyytyväisiä. Tämän pitää olla lähtötaso. Pysäköintiä ei saa heikentää, vaan päinvastoin. Pysäköintipaikkoja voidaan lisätä alkuvaiheessa tehostamalla nykyisten pysäköintipaikkojen käyttöä ja etenemällä kohti maanalaisen pysäköinnin laajentamista.

Toinen pysäköintipolitiikkaan liittyvä asia on tietysti pysäköintinormi. Autopaikkojen rakentamiseen on tuotu joustavuutta esimerkiksi opiskelija-asuntokohteissa ja vanhusten palvelutaloissa. Joustava normi on hyvä asia, jos se toteutetaan hyvin ja johdonmukaisesti. Se vaatii kuitenkin jatkuvaa dialogia kaikkien toimijoiden, erityisesti urakoitsijoiden kanssa.

Normeissa on tärkeää, että jos poikkeuksia sallitaan, kohtelun tulee olla tasavertaista. Poikkeusmenettelyille pitää olla selkeät ohjeet eikä käsittelevien virkamiesten kesken saa syntyä tulkintaeroja. Valitettavasti moni Tampereella hankkeita toteuttanut taho tietää, että tämä on aito riski.

Markus Sjölund
Johtaja
Tampereen kauppakamari