17.10.2018 05:15

Kilpailuetua kyvykkyyksillä

Työskentelen osaamisen kehittämisen parissa miettien modernin asiantuntijaorganisaation osaamistarpeita. Aihe on erityisen herkullinen kilpailuedun näkökulmasta – miten luomme kilpailuetua osaamisien avulla? Katson tässä asiaa sekä työnantajaorganisaationi että Tampereen kauppakamarin koulutusvaliokunnan näkökulmasta. Aihe on laaja ja paljon jää varmasti sanomattakin.

Modernin asiantuntijaorganisaation määritelmiä on monia. Työnantajaorganisaatiossani määrittelemme sen pitkälti itseohjautuvuuden kautta. Itseohjautuvassa organisaatiossa ihmiset toimivat autonomisesti tiimeissä ja muun muassa päätöksenteko on hajautettua. Hajautettu päätöksenteko tuo vastuuta ja valtaa oman työn muokkaamiseen ja lähityöyhteisöstä muodostuu tiivis tiimi, jolla on yhteinen asiakkaan arvonlisään sidottu tavoite.

Itseohjautuvuus ja "nopea syketaajuus"

Itseohjautuvuus rakentaa asiakastyytyväisyyttä mahdollistamalla organisaation ”nopean syketaajuuden” eli kyvyn reagoida ketterästi asiakkaan akuuttiin tilanteeseen. Itseohjautuvuus rakentaa työhyvinvointia kirkastamalla työn merkityksellisyyttä. Itseohjautuvuus lisää sitoutumista ja innovatiivisuutta liiketoiminnan kehittämisessä. Itseohjautuvuus toteuttaa organisaatiossa tietyn kontrollin, jossa lähikollegat tunnistavat mahdolliset tiimiin tai työntekemiseen liittyvät haasteet. Syntyneet konfliktitilanteetkin tiimiläiset voivat usein ratkaista tiimissä ketterästi ilman aikaavievää eskalaatiota.

Itseohjautuvuuden ytimessä ovat itsensä johtaminen, vastuunottaminen, kyky hahmottaa oma rooli organisaatiossa, kyky yhteistyöhön, kyky sietää epävarmuutta sekä kyky ja halu jatkuvaan uudistumiseen. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on myös tärkeä kyvykkyys työssä, jossa monikanavaisuus on jatkuvasti läsnä. Yksilön kokonaiskyvykkyys itseohjautuvuuteen luodaan työntekijän, työnantajan ja oppilaitosten yhteistyönä.

Organisaatiolta itseohjautuvan toimintamallin luominen edellyttää luottamusta, yhteistä ymmärrystä yrityksen tavoitteista ja pelisäännöistä sekä selkeää roolitusta, toisin sanoen vahvaa ja yhdessä mietittyä yrityskulttuuria. Sen siivittämänä porukka marssii yhteen suuntaan ja vältetään kuppikuntaistuminen. Pilotit ja kokeilukulttuuri ovat arkipäivää ketterissä organisaatioissa. Niille luodaan turvallinen ympäristö, jossa epäonnistumisia ei pelätä tai peitellä.

Erilaisuutta on syytä vaalia

Rekrytoinnissa tärkeää on hyvä ammattiosaamisen taso. Tärkeitä ovat myös monipuolinen kyvykkyys, kiinnostus ja motivaatio. Erilaisuutta on syytä myös vaalia – erilaiset persoonat työyhteisössä täydentävät toisiaan. Hyvin arvosanoin suoritettu tutkinto on etu, mutta se ei takaa työpaikkaa ja päinvastoin, aina työllistymiseen ei vaadita huippuarvosanoin suoritettua tutkintoa. Ajoittain rekrytoinnissa esiintyy kohtaanto-ongelma, yrityksen tarve ja osaajan kokonaiskyvykkyys eivät kohtaa. Lääkkeeksi tähän tarvitsemme yksilöllisiä työtä ja opintoja yhdistäviä oppimispolkuja, jotka sytyttävät kipinän läpi työuran jatkuvaan monipuoliseen kehittymiseen.

Kauppakamarin koulutusvaliokuntana reagoimme muuttuvaan maailmaan uudistamalla niin valiokuntamme nimen kuin toiminta-ajatuksenkin. Vuoden 2019 alusta olemme osaamis- ja työelämävaliokunta ja tavoitteenamme on ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen, Pirkanmaan alueen kilpailukyvyn parantaminen osaamisen kehittämisen ja ennakoinnin avulla. Olemme kantamassa kortemme kekoon, jotta työelämän tarpeet, motivoituneet ja kyvykkäät työntekijät, osaaminen ja koulutustarjonta kohtaavat!

Kati Korolainen-Kujala
Head of HR, Wapice Oy

koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
Tampereen kauppakamari