Kauppakamarilehti | 27.11.2019 06:00
Mänttä-Vilppula hioo kynsiään – taide, teollisuus ja T-Rex
Mänttä-Vilppulan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Innanmaa (oik.) ja kaupunginjohtaja Markus Auvinen sanovat, että taide ja teollisuus sopivat Mänttä-Vilppulassa hyvin yhteen. – Yhteistyö kaupungin ja yritysten kesken sekä yritysten välillä toimii hyvin, Innanmaa sanoo ja naurahtaa dinosauruksen jalan juurella, että ”tässä Mänttä-Vilppula näyttää kyntensä”. Viime kesänä kaupungintalon edustalle sijoitettiin Serlachius-säätiön ja Mänttä-Vilppulan kaupungin yhteishankinta, belgialaisen Koen Vanmechelenin pronssiveistos T-Rex. Kuva Annikaisa Knuutila
Samperi. Hiivatti. Pirskatti. Mänttä-Vilppulan kaupungintalon neuvotteluhuoneen nimet kertovat kaupungin hengestä: vähän boheemi. Kaupungintalon ala-aula taidenäyttelyineen ja paraatipaikalla komeileva pronssiveistos dinosauruksen jalasta vahvistavat: taiteellinen boheemi.
– Taide on kaupungin strategisia painopisteitä, samoin paperi- ja metalliteollisuus. Tärkeää meille on myös asioiden hoitamisen helppous, mutkattomat suhteet kaupungin ja yritysten välillä, sanoo kaupunginjohtaja Markus Auvinen.
Kaupunginjohtajan työpöydällä on marraskuun alkupäivinä talousarvion laadinta.
– Mänttä-Vilppulalle kuuluu periaatteessa hyvää, mutta kun 2000-luvun alussa käsiteltiin menojen hallintaa, nykyään taloudenhoidossa ongelmat ovat enemmän tulopuolella, verotulot laskevat ja valtio leikkaa valtionosuuksia. Väki vähenee ja vanhenee.
10 000 asukkaan taidekaupungissa työpaikkaomavaraisuus on 106 prosenttia. Metalliyritykset varsinkin potevat työvoimapulaa, siksi suunnitelmissa on 8.–9.-luokkalaisille suunnattu Heavy Metal -projekti. Mukana ovat kaupunki ja koululaitos sekä yritykset, ja tarkoitus on näyttää nuorille minkälaista työ konepajoissa nykyään oikeasti on.
– Sehän on hyvin tietotekniikkapainotteista työtä valoisissa ja siisteissä tiloissa. Tietotekniikassa haastetta riittää, jos haluaa koneistuksen ammattilaiseksi. Olen tehnyt koneistuksia 30 vuotta ja vielä opin joka päivä uutta, sanoo Mänttä-Vilppulan Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Innanmaa Pirkanmaan CNC-koneistus Oy:stä.
Nopeus on valttia
Kaupungin ja yritysten yhteistyö sujuu, yhteisiä rekrytointitapahtumia järjestetään, yleiskaavan päivityksessä kuultiin yrittäjiä ja saatiin uusia teollisuusalueita ja -tontteja, joista muutamia on ajateltu rakennettavan suht valmiiksi.
– Kun yrittäjä kysyy tilaa tänään, se tarvitaan huomenna, Innanmaa sanoo ja Auvinen lisää, että kunnan on oltava valmis reagoimaan, nopeus on valttia.
Uusista projekteista keskustellaan – niin kuin esimerkiksi ensi vuonna lanseerattavasta Sassin kehittämishankkeesta, jossa on mukana niin lentokentän, lentoliikenteen kuin asumisenkin kehittämistä.
– Alueelle ovat jo valmistuneet SASKYn lentokoneasentajakoulutukselle rakennetut tilat. Koulussa opiskelee 90 tulevaa ammattilaista. Koululla on vahva synergia alueen kehittymiseen, Innanmaa uskoo.
Kouluista pidetään muutenkin hyvä huoli. Lukio ja ammattikoulu ovat profiloituneet huippu-urheilupainotuksella, päälajeja ovat jääkiekko ja lentopallo sekä yksilölajit.
– Koulujen suosio on kasvanut koko ajan, olemme saaneet paikkakunnan ulkopuoleltakin nuoria ja toisaalta saatu omia nuoriamme jäämään tänne. Kehitämme myös asuntolatoimintaa ja saavutettavuutta, Auvinen sanoo.
Metsä Tissue työllistää Mänttä-Vilppulassa noin 400 työntekijää. Mäntän tehtaalla valmistuu vuorokaudessa muun muassa noin 290 tonnia pehmopaperia, mikä vastaa kolmea miljonaa rullaa wc-paperia. Kuva Metsä Tissue/Kimmo Syväri
Saavutettavuus tärkeää kaikille
Saavutettavuuden parantaminen on kaupungin tähtäimessä, ja tärkeää oli pääsy raideliikennepilotiksi ja neljän uuden junayhteyden saaminen. Liittymäliikennettä Vilppulassa sijaitsevalle rautatieasemalle kehitetään myös. Serlachius-museoiden oma bussiyhteys Tampereelta palvelee paitsi matkailua, myös kouluja ja yrityksiä.
Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 haku on Mänttä-Vilppulalle tärkeä asia, ja Auvinen arvioi, että kaupunki ja Serlachius-säätiö satsaavat hakuprosessiin ehkä eniten euroja asukasta kohden.
– Kaupungin satsaus on tänä vuonna noin 63 000 euroa ja yhteensä Serlachius-säätiön kanssa 108 000 euroa. Ensi vuonna satsaamme yhteensä noin 120 000 euroa kaupungin osuuden pysyessä samana.
Mänttä-Vilppulassa käy noin 100 000 vierailijaa vuosittain, tarjolla on paitsi kuvataideviikot, myös esimerkiksi Mäntän Musiikkijuhlat ja Urkuviikot, Kevyttä klassista -festivaali ja Mänttä Food Festival.
– Haluamme vahvistaa taidekaupungin imagoa ja brändiä, ja olen kyllä ylpeä seudun kulttuuri-identiteetistä. Se alkaa myös olla melko laajasti hyväksytty. Jo koulussa puhutaan taiteesta, siihen kasvaa sisään ja siinä elää – virkamiehenäkin.
– Eikä se ole teollisuudelta pois, Mänttä-Vilppula on myös teollisuuden kaupunki. Itse asiassa metallimiehissä ja konepajayrittäjissä on monia taiteilijoitakin ja monen taiteilijan töiden lopullisessa muotoilussa tarvitaan usein metallimiesten osaamista, Innanmaa huomauttaa.
Gösta-museossa Mäntässä esitellään tänä syksynä italialaista nykytaidetta. Mukana on myös Goldschmiedin ja Chiarin teos, joka pari vuotta sitten pääsi uutisiin, kun silloisen näyttelypaikan siivoja siivosi sen pois. Kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Onnea etsimässä -näyttelyssä, kuvassa etualalla on Marinella Senatoren teos Protest Bike. Taustalla näkyvät häivähdykset Federico Solmin videoteoksista. Kuva Susanna Yläjärvi
Eurooppa-Mänttä-by-art
Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski katselee työhuoneensa ikkunasta museon puutarhaan rauhallista syysmaisemaa, mutta museoissa on kaikkea muuta kuin rauhallista.
Göstassa on juuri avattu italialaisen nykytaiteen näyttely ja puutarhaan suunnitellaan vuonna 2021 valmistuvaksi taidesaunaa. Lisäksi Mänttä-Vilppulan taidekaupunki ja Serlachius-museot ovat aktiivisesti mukana, kun Pirkanmaalle Tampereen johdolla haetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkistatusta 2026.
Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku tuottaa ja tiivistää Päivi Viherkosken mielestä hyvää ja tarpeellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
– Se on suuri mahdollisuus ajatella vähän laajemmin. Tämä näkyy jo nyt projektien hakuvaiheessa. Vuosien mittaan yhteistyö toivon mukaan muuttuu pysyviksi prosesseiksi.
Entistä kansainvälisempää
Päivi Viherkoski sanoo, että Serlachius-museoissa käy vakiintunut määrä vieraita, 80 000 vuosittain. Tuore Pirkanmaan matkailutuloselvitys kertoo, että kun lasketaan matkailutulo eli summa, jonka ulkopaikkakuntalaiset jättävät seudulle asukasta kohden, Mänttä-Vilppula on alueen kolmanneksi paras.
Selvityksen mukaan välitön matkailutulo seudulle on 14,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 Serlachius-museot laski alueen matkailutulosta oman osuutensa, ja se oli silloin 9,6 miljoonaa euroa.
– Työllistämme 52 henkilötyövuotta ympäri vuoden, lisäksi ostopalveluina noin 15 henkilötyövuotta. Museotoiminnan budjettimme on kuusi miljoonaa euroa, mikä ei sisällä taidehankintoja.
Serlachius-museoilla on nykystrategiansa mukaisesti vahva kansainvälistymisen tavoite.
– Se koskee niin taidesisältöjä kuin taidemaailman yhteistyötäkin. Teoksiamme on jatkuvasti lainassa maailmalla ja tuomme Mänttään kansainvälisiä taiteilijoita. Se koskee myös kansainvälisen matkailun kehittämistä. Siinä satsataan helppoon ostettavuuteen, muun muassa on-line-kauppaan. Yhteistyötä tehdään Visit Finlandin ja Visit Tampereen kanssa.
Päivi Viherkoski sanoo, että museoiden sijainti on erityisesti kansainvälisessä mielessä haastava.
– Museot ja niiden ympäristö ovat ainutlaatuisia, asiakaskokemus on huippuluokkaa – mutta miksi turisti lähtisi metsien keskelle...
Yksi uusi vetonaula valmistuu museotontille vuonna 2021: taidesauna, jonka suunnittelevat samat arkkitehdit kuin vuonna 2014 valmistuneen paviljonginkin, eli Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan.
Teksti Annikaisa Knuutila
