Kauppakamarilehti | 21.10.2020 06:15
”Aina on tullut jotain uutta”
Valmistuksen lisäksi Ata Gears tarjoaa asiakkaiden kilpailukykyä parantavia älykkäitä palveluja ja koulutusyhteistyötä, kuten asiakkaan tuotteiden analysointia ja optimointia sekä etätukea, tuotekehitystä ja tutkimusta. Hanna Miettisen seurana Elias Järvinen (oik.), Antti Hämäläinen, Marko Jaaranen ja Pekka Pöyhönen.
Hanna Miettinen tuli teekkarina Ata Gearsiin tekemään diplomityötään, sai toinen toistaan vastuullisempia tehtäviä ja kasvoi yhtiön toimitusjohtajaksi. Hän on ottanut paikkansa miehisellä alalla empimättä.
– Kun lähtee opiskelemaan tekniikkaa, tietää tekevänsä töitä miesten kanssa. Miehet ovat työkaverina suoria, ja niin olen minäkin.
Ata Gearsin toimitusjohtajaa Hanna Miettistä haastatellessa puhe kääntyy tuon tuosta menneisiin. Yhtiön historia on kappale Tampereen historiaa, vitriineissä on esineitä vuosikymmenten takaa ja Atalan kantatehtaan aulaa hallitsee valtava kassakaappi, joka on kuulemma täynnä vanhoja, siististi käsin kirjoitettuja asiakirjoja.
Historian havinasta huolimatta tunnelma on eloisa. Hanna Miettinen puhuu ja nauraa paljon.
– Olen avoin ihminen, täällähän tiedetään minun kotiasianikin!
Ata Gears Oy sai alkunsa tamperelaisten Erik Dunckerin ja Jaakko Mäkisen vuonna 1937 perustamasta Oy Autotarvike Ab:sta. Toisen maailmansodan aikaan yritys ryhtyi valmistamaan komponentteja sotateollisuudelle ja siirtyi Tampereen pommituksia pakoon Atalaan. Atalaa ei tosin ollut vielä olemassa, sillä ensiksi tuli tehdas ja sen ympärille nousi asuinalue. Vasta sen jälkeen syntyi tehtaan mukaan nimetty kaupunginosa.
Alkuaikoina tuotevalikoima oli kirjava. Yritys valmisti monenlaisia komponentteja, hammaspyöriä, jopa lumiauroja. Vähitellen erikoistuttiin kartiohammaspyöriin ja muihin mekaanisen voimansiirron komponentteihin.
– Kun tulin taloon 2001, yhtiö oli jo erikoistunut kaarevahampaisten kartiohammaspyörien valmistukseen ja Ata oli puhtaasti vientiyhtiö, Hanna kertoo.
Tuotannosta menee suoraan vientiin 75 prosenttia ja epäsuorasti asiakkaiden kautta lähes kaikki. Suomesta yhtiön tuotteita löytyy siten melko vähän, paitsi tietysti Tampereelta: Näsinneula pyörii Atan hammaspyörillä, ja niillä kulkee myös Tampereen ratikka.
Myyjänä Euroopassa oli hyvä koulu
Ata Gear on edelleen perustajasukujen omistama yhtiö, mutta Hanna Miettinen ei kuulu kumpaankaan sukuun. Hän tuli Ataan mielekkään diplomityöaiheen perässä.
– Valmistumisen jälkeen minua pyydettiin töihin ja sain saksan kielen taitoisena vastuulleni Atan myynnin saksankielisiin ja Etelä-Euroopan maihin. Olin 25-vuotias ja kilpailijani olivat viisikymppisiä miehiä. Toimintaympäristö oli äärikonservatiivinen, hän naurahtaa.
– Se olikin hyvä koulu. Käänsin tilanteet edukseni sillä, että nuorena naisena erotuin joukosta ja jäin asiakkaiden mieleen.
Myynnin jälkeen Hanna Miettinen työskenteli metallimateriaalien ostajana, minkä jälkeen hän sai tehtäväkseen hankintaorganisaation rakentamisen Ataan.
– Hankintamme oli tuolloin sulautettu muihin toimintoihin. Useilla toimihenkilöillä oli lupa ostaa, mutta kenelläkään ei ollut kokonaisvastuuta euroista.
Hankinnan järjestämisessä oli kyse isommasta muutoksesta kuin vain toiminnan keskittämisestä tietylle tiimille. Hannan mukaan yhtiössä herättiin siihen, että hankinnalla voidaan tehdä tulosta ja kehittää kilpailukykyä. Häneltä itseltään organisointi edellytti johtajuutta ja syvää ymmärrystä Atan koko liiketoiminnasta.
– Minulla oli hyvä pohja tehtävään, koska olin ollut myynnissä. Sain myös johdon täyden tuen. Kun saimme nopeasti aikaan säästöjä, henkilöstön oli helppo hyväksyä uudistus.
Hankintauudistuksen jälkeen Hanna kutsuttiin yhtiön johtoryhmään.
Öljy voiteli yhtiön kasvuun
2000-luvun alusta lähtien Ata Gears kasvoi rivakasti. Öljyn hinta oli korkealla ja Atan tuotteiden kysyntä offshore-alalla oli kova. Toimintaa kehitettiin ja rakennettiin muun muassa toinen tuotantolaitos Tampereen Vehmaisiin.
– Esimerkiksi vuosien 2008–2009 taantuma ei näkynyt meillä juuri mitenkään, sillä meillä oli sisällä puolentoista vuoden tilauskanta, joka kantoi taantuman yli. Kun öljyn hinta romahti 2014–2015, tilauskirjat alkoivat tyhjentyä myös meillä.
Hanna Miettinen nimitettiin Ata Gearsin toimitusjohtajaksi elokuussa 2018 haastavassa taloustilanteessa.
– Olemme tehneet viime vuodet lujasti työtä kannattavuuden parantamiseksi, ja käänne saatiinkin aikaan. Korona tuli meille mahdollisimman huonoon kohtaan.
Hanna Miettinen ja koneistaja Jouni Kiviniemi haluavat purkaa virheellisiä käsityksiä konepajoista työympäristöinä. Verstaat ovat nykyisin siistejä ja koneistaja tarvitsee työssään monipuolisia taitoja, kuten ohjelmointiosaamista. – Koneistajan ammatti voi olla hyvä vaihtoehto nuorelle, jolla on laskupäätä, mutta ei kiinnostusta lukio-opintoihin, Hanna Miettinen sanoo.
Koronaefekti näkyy viiveellä
Koronan torjuntatoimista ja lockdownista huolimatta viime kevät oli yhtiölle melko hyvä. Välintilinpäätöksessä näkyvät tulokset, joita on saatu aikaan mittavalla toiminnan ja talouden tehostamisohjelmalla.
– Syksy on sitten asia erikseen, samoin talvi. Kuten myös muualta on kuulunut, koronaefekti vaikuttaa teollisuudessa viiveellä ja seuraukset näkyvät ehkä vasta viimeisellä vuosineljänneksellä.
Atan tilannetta on helpottanut asiakkaiden jakaantuminen ympäri maailmaa ja useille eri toimialoille.
– Markkinat sulkeutuivat keväällä eri tahtiin, joten toimitukset sujuivat melko hyvin. Kun Kiina meni kiinni, Eurooppa vielä veti. Ja kun tärkeät vientimaamme Saksa, Italia ja Espanja sulkeutuivat, Kiina jo avautui.
– Nyt tilanne on muuttunut siten, että investointeja ja kehityshankkeita on pantu jäihin. Markkinat ovat hiljentyneet kauttaaltaan, ilmapiiri on varovainen ja moni asiakas on laskenut loppuvuoden ennusteitaan. Valonpilkahduksiakin on. Jotkut povaavat ensi vuodelle jo pientä kasvua.
Myyjät odottavat lähtökuopissa
Jotain hyötyäkin koronasta on ollut, kuten esimerkiksi se, että Teams ja muut etäkokousalustat ovat yleistyneet.
– Meillä Teams oli kovassa käytössä jo ennen koronaa. Nyt myös asiakkaat ovat ottaneet sen haltuun ja isot kulttuurierot etätyökalujen soveltamisessa ovat tasaantuneet.
– Vaikka meillä on edustajia maailmalla, myyjien olisi jo aika päästä liikkeelle. Meiltä ei ole matkustettu sen jälkeen kun Suomi sulkeutui maaliskuussa ja viimeiset myyjämme kotiutuivat Japanista.
Ata Gearsissa on nykyään 155 työntekijää, joista 110 työskentelee tuotannossa. Toimihenkilöt tekevät etätöitä mahdollisuuksien mukaan, ja tuotannon henkilöstön altistumisvaaraa on vähennetty porrastamalla ruokailuja ja vuoronvaihtoja sekä rajoittamalla liikkumista tehtailla.
– Koronan takia olemme joutuneet lomauttamaan ja lomautuksia tulee jatkossakin. Tuska ei jakaannu tasaisesti, sillä toiset tuotelinjat vetävät nyt paremmin kuin toiset.
Viime aikoina on puhuttu teollisuuden toimintamahdollisuuksista Suomessa. Hanna Miettisen mukaan ainakin koronatukea voisi suunnata nykyistä enemmän teollisuudelle, joka on edelleen iso suomalaisten työllistäjä. Nyt etusijalla ovat olleet muut alat.
– Mutta Pirkanmaa toimintaympäristönä on meille hyvä. Yhteistyö yliopiston ja oppilaitosten kanssa sujuu ja tuottaa meille osaajia. Toisaalta käymme tiukkaa kilpailua valmistuvista koneistajista muiden pirkanmaalaisten konepajojen kanssa.
Aina tulee uutta kiinnostavaa
Hanna Miettinen on nyt 43-vuotias ja tehnyt lähes 20 vuoden yhtäjaksoisen uran samassa yrityksessä.
– Tämä selittyy vaihtelevilla tehtävillä. Aina on tullut jotain uutta. Silläkin on merkitystä, että olemme markkinajohtaja omalla sektorillamme ja kaikki mitä teemme, on asiakkaalle kustomoitua. Se antaa tekemiselle määrätyn vivahteen.
Ura Ata Gearsilla on ollut Hannalle kasvutarina.
– Minusta ei leivottu toimitusjohtajaa yhdessä yössä, olen kasvanut taloon nuoresta. Olen edelleen se sama Hanna, jonka kanssa ihmiset ovat tottuneet tekemään työtä.
Johtajana hän luottaa avoimuuteen ja yhdessä tekemiseen, mutta asioista päätettäessä luvut ratkaisevat.
– Tavoitteet asetetaan ja toteutumista seurataan lukujen valossa. Tämä on fakta, hän sanoo napakasti.
Hanna Miettinen
1977 syntyy Tampereella
1996 ylioppilas Tampereen lyseon lukiosta
2002 diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, pitkänä ammattiaineena metallimateriaalit, diplomityö tuotantotekniikkaan
”Alanvalintaani vaikutti, että isäni on diplomi-insinööri ja että matematiikka on ollut minulle aina helppoa. Teekkariperinteet tulivat tutuksi jo isältä, joka kuuluu ensimmäiseen Tammerkoskessa kastettuun teekkarivuosikertaan. Olin vauhdikas teekkari ja monessa mukana, kiltatoiminnassakin hallitustasolla asti. Lämmöllä muistelen opiskeluaikoja.”
”Olen edelleen paljon tekemisissä Tampereen yliopiston kanssa, sillä Atalla on Hervannan kampuksella maailman suurin kartiohammaspyörien testipenkki.”
Ura Ata Gearsilla
2002–2005 myyntipäällikkö
2005–2010 ostopäällikkö materiaalihankinnat
2010–2018 hankintajohtaja
2018– toimitusjohtaja
Luottamustehtävät
Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan ja Teknologiateollisuuden Voimansiirto-toimialaryhmän jäsen.
Perhe
Aviomies, 2006 ja 2008 syntyneet tyttäret. Perheeseen kuuluu myös karkeakarvainen basset Hilma. Koti Ylöjärvellä.
”Molemmat tyttäret harrastavat taitoluistelua, nuorempi lisäksi tanssii. He treenaavat 8–9 kertaa viikossa, viikonloput kilpaillaan. Olen kuljetuksia ja arkea organisoiva excel-äiti.”
Saan virtaa
Kuntoilusta, ulkoilusta ja ystävien tapaamisesta.
”Hilma hankittiin metsästyskoiraksi miehelle ja ulkoiluseuraksi minulle. Pidän ruuanlaitosta ja vieraille laitan usein hirvipataa ja -paistia. Opettelen valmistamaan myös lintuja.”
Johtajana
”Koetan olla murehtimatta asioita, joihin en voi itse vaikuttaa. Olen saanut sparrausta Tampere Business Campuksen toimitusjohtajaverkostosta. Tukenani ovat myös mieheni, isäni ja elintarvikealalla yrittäjänä toimiva sisareni. Johtamisessa en usko hierarkioihin, enkä halua sulkeutua omaan työhuoneeseen. Sellainen on vielä Atalan kantatehtaalla, mutta Vehmaisten yksikössä istun muiden kanssa avokonttorissa.”
Teksti Päivi Eskelinen Kuvat Olli-Pekka Latvala
